Aihe: Talous
-
Venäjä iski Odessan alueen elintarvikevarastoihin – palo sammutettu, uhreista ei tietoa
Venäjä iski yöllä 20.–21. syyskuuta 2026 Odessan alueen elintarvikevarastoihin, joissa syttyi laaja tulipalo. Pelastuslaitos sammutti palon, eikä kuolonuhreista tai loukkaantumisista ollut alustavasti tietoa. Vähittäiskauppaketju Silpo vahvisti osuman kohdistuneen sen Odessan jakelukeskukseen, mutta kaikki lähteet eivät pitäneet tätä vahvistusta vielä virallisena.
-
Venäjä laajentaa Alabuga-Volonkon hiilikuitutehdasta Tatarstanissa – arvio: 28 000 lisäiskudroonia vuodessa
Venäjän valtiollinen yhtiö Alabuga-Volonkno laajentaa Tatarstanin-tehdastaan, joka on ainoa Venäjällä pitkän matkan droonien hiilikuiturunkoja valmistava tuotantolaitos. Sisäisten Rosatomin asiakirjojen mukaan laitos aikoo tuottaa vuoteen 2029 mennessä 500 tonnia vuodessa uutta ilmailu- ja sotilaskäyttöön tarkoitettua hiilikuitua. Asiantuntijoiden arvion mukaan tämä mahdollistaisi noin 28 000 lisäiskudroonin vuosituotannon – arviolta 78 prosentin kasvun nykyiseen yli 36 000 Shahed/Geran-tyypin droonin vuosikapasiteettiin verrattuna.
-
Venäjän iskut pysäyttivät kolme Ukrainan suurta terästehdasta – 90 % terästuotannosta mennyttä
Venäjän ballistiset ohjukset iskivät syyskuun alussa kolmeen suureen ukrainalaiseen metallurgiseen laitokseen Zaporižžjan ja Dnipropetrovskin alueilla. Iskut vaurioittivat masuuneja ja pysäyttivät käytännössä koko maan terästeollisuuden: yhdessä nämä kolme laitosta tuottivat noin 90 prosenttia Ukrainan teräksestä. Iskujen seurauksena kuoli 17 työntekijää. Metinvest-yhtiön johtaja Oleksandr Vodoviz sanoi, ettei Ukrainalla ole enää terästeollisuutta. Korjausaika on toistaiseksi tuntematon.
-
Zelensky isännöi ensimmäistä Karpaattien kahdeksikon huippukokoustua – Carpathian-integraatioaloite käyntiin
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky isännöi 19. syyskuuta Karpaattien kahdeksikon (C8) ensimmäistä huippukokoustua Ivano-Frankivskin alueella. Kokouksessa käynnistettiin Carpathian-integraatioaloite ja esiteltiin noin 40 miljardin euron yhteinen investointisalkku. Zelensky tapasi myös noin 250 nuorta edustajaa C8-maista ja keskusteli muun muassa Ukrainan sodan vuoksi lähteneiden nuorten paluusta, asumisen tukiohjelmista sekä suhteista Puolaan ja Unkariin.
-
Ukrainalainen drooni-isku pysäytti Jaroslavlin öljynjalostamon – 40 % kapasiteetista pois käytöstä
Ukrainalaiset droonit iskivät torstaina 17. syyskuuta Venäjän Jaroslavlin öljynjalostamoon (YANOS) ja vaurioittivat sen ensimmäisen käsittelyn yksikköä AVT-3, minkä vuoksi laitos keskeytti raakaöljyn jalostuksen. Reuters kertoi keskeytyksestä neljään alan lähteeseen vedoten. YANOS on Venäjän kuudenneksi suurin jalostamo, ja se on Rosneftin ja Gazprom Neftin yhteisessä omistuksessa.
-
Yhdysvaltain DFC rahoittaa Vodafone Ukrainan ja DTEKin infrastruktuuria
Yhdysvaltain kansainvälinen kehitysrahoitusyhtiö DFC on hyväksynyt rahoituksen Vodafone Ukrainalle. Tavoitteena on vahvistaa ja nykyaikaistaa televiestintäinfrastruktuuria sodan aikana sekä avata pääsy 5G-verkkoon, joka rakennetaan niin sanotuilla "trusted technology" -teknologioilla. Osana samaa kokonaisuutta DFC hyväksyi DTEKille lainan 200 megawatin ja umanin energianvarastointijärjestelmien rakentamiseen.
-
Ukrainan keskuspankki nosti ohjauskoron 16 prosenttiin – toinen korotus peräkkäin
Ukrainan keskuspankin (NBU) johtokunta päätti nostaa ohjauskorkoa 0,5 prosenttiyksiköllä 15,5 prosentista 16 prosenttiin. Päätöksen taustalla olivat kuluttajahintojen nousun kiihtyminen ja keskipitkän aikavälin inflaatioriskien vahvistuminen. Pankki perusteli korotusta muun muassa polttoaineiden kallistumisella Lähi-idän sodan eskalaation sekä Venäjän iskujen aiheuttamien tariffimuutosten vuoksi.
-
Venäläisdrone iski Tansanian lipun alla purjehtineeseen siviilialukseen – kapteeni kuoli
Venäläinen drone iski 17. syyskuuta Tansanian lipun alla purjehtineeseen siviilialukseen, joka oli matkalla ukrainalaiseen satamaan. Aluksen kapteeni sai surmansa ja kolme muuta miehistön jäsentä loukkaantui. Iskusta raportoi Ukrainan yhteisöjen ja alueiden kehitysministeriö.
-
Yhdysvaltain edustajainhuone hyväksyi Venäjää ja Irania koskevat pakotteet – Trump aikoo allekirjoittaa lain
Yhdysvaltain edustajainhuone hyväksyi 16. syyskuuta (aamuyöllä 17. syyskuuta Kiovan aikaa) Lindsey O. Graham Venäjän ja Iranin pakotelain vuodelta 2026. Lakiesitys antaa presidentille oikeuden määrätä jopa 100 prosentin tullit Venäjän öljyä tai kaasua edelleen ostaville maille, jotka ovat viiden suurimman ostajan joukossa. Lisäksi siinä määrätään pakotteita Venäjän johdolle, pankeille, energiayhtiöille ja varjolaivastolle, sekä laajennetaan Iran-pakotteita. Valkoinen talo vahvisti presidentti Donald Trumpin aikovan allekirjoittaa lain lähipäivinä. Ukraina ja Saksa ottivat lain myönteisesti vastaan, Venäjä piti sitä "epäystävällisenä askeleena", Kiina ja Intia vastustivat, ja Unkari haki maalleen vapautusta tulleista.
-
Ukrainalaiset droonit pysäyttivät Syzranin ja Saratovin öljynjalostamot Venäjällä
Syzranin ja Saratovin öljynjalostamot Venäjällä keskeyttivät toimintansa ukrainalaisten drooni-iskujen jälkeen, kertoo Reuters kolmeen alan lähteeseen vedoten. Syzranin laitos pysähtyi tiistaina 15. syyskuuta, ja sen CDU-6-yksikkö – noin 71 % laitoksen kapasiteetista – vaurioitui. Saratovin jalostamo puolestaan pysäytti prosessoinnin 11. syyskuuta. Pysäytykset voivat pahentaa polttoainepulaa Venäjän sisämarkkinoilla, joilla maa on jo rajoittanut bensiinin, dieselin ja lentopolttoaineen vientiä.
-
Ukrainan parlamentti hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä ulkomaisista markkinapaikoista tilattujen tavaroiden ALV-verotuksen
Ukrainan Verkhovna Rada hyväksyi 16. syyskuuta ensimmäisessä käsittelyssä lain, joka tuo ALV:n ulkomaisista markkinapaikoista tilattuihin tavaroihin niiden arvosta riippumatta. Erillinen tullikoodeksin muutosesitys hyväksyttiin myös ensimmäisessä käsittelyssä. Rahoitusministeri Serhiy Marchenkon mukaan lait ovat osa Ukainan kansainvälisiä velvoitteita IMF:lle ja EU:lle, ja niiden hyväksyminen on edellytys 3,7 miljardin euron EU-makro taloudelliselle tuelle.
-
Zelenskyi: Ukraina testasi onnistuvasti uutta torjuntadroonia Venäjän Shahed-lennokkeja vastaan
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ilmoitti tiistaina 15. syyskuuta, että Ukraina oli onnistuvasti testannut uutta droonitrorjuntaa Venäjän suihkumoottorikäyttöisiä Shahed-lennokkeja vastaan. Ilmoitus seurasi tapaamista asevoimien komentajan Mykhailo Drapatyin ja puolustusministeri Yevhenii Khmaran kanssa, joissa käsiteltiin myös pitkän kantaman iskuja Venäjän öljyinfrastruktuuriin.
-
Puolet Venäjän suurimmista öljynjalostamoista supistanut tai pysäyttänyt dieselin tuotannon
Kolme Venäjän kuudesta suurimmasta dieseljalostamosta on joko pysähtynyt tai pudottanut tuotantonsa noin neljäsosaan ukrainalaisten drooni-iskujen vaurioittamana syyskuussa. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vaati 13. syyskuuta Ukrainaa lopettamaan iskut Venäjän dieselinfrastruktuuriin, ja Ukraina vastasi olevansa valmis tulitaukoon, jos Venäjäkin lopettaa iskut Ukrainan energiainfrastruktuuriin. Venäjä on jo rajoittanut bensiinin, dieselin ja lentopolttoaineen vientiä, ja Yhdysvaltain dieselin keskihinta ylitti ensimmäisen kerran 6 dollaria gallonilta 10. syyskuuta.
-
Ukraina antoi vuoden 2027 budjettiluonnoksen parlamentille – puolustukseen lähes 44 prosenttia BKT:stä
Ukrainan hallitus hyväksyi ja antoi 15. syyskuuta 2026 Verkhovna Radalle vuoden 2027 valtiobudjettiluonnoksen (lakialoite nro 16000). Luonnos osoittaa puolustukseen ja turvallisuuteen 4 biljoonaa 885 miljardia hryvniaa (noin 43,8–44 prosenttia BKT:stä), kokonaismenot ovat 7 biljoonaa 272 miljardia hryvniaa ja kansainvälisen rahoitustarpeen arvioidaan olevan 52,6 miljardia Yhdysvaltain dollaria.
-
Ukrainan korruptiontorjuntaviranomaiset paljastivat järjestäytyneen ryhmän, jonka epäillään anastaneen Ukrnaftan polttoaineita yli 2,88 miljardin grivnan arvosta
Ukrainan kansallinen korruptiontorjuntavirasto (NABU) ja erikoismuutoksenhakuvirasto (SAPO) ilmoittivat paljastaneensa järjestäytyneen ryhmän, jota epäillään 100 000 tonnin Ukrnaftan öljytuotteiden anastamisesta. Asiassa on ensimmäisessä vaiheessa ilmoitettu epäily neljälle henkilölle, ja tutkinta jatkuu SBU:n operatiivisella tuella.
-
Pidlasa: yksi sotapäivä maksaa Ukrainalle 190 miljoonaa dollaria
Verh’ovna Radan budjettivaliokunnan puheenjohtaja Roksolana Pidlasa kertoi Yalta European Strategy -konferenssissa Kiovassa, että yksi Ukrainan sodan päivä maksaa maalle 190 miljoonaa dollaria vuonna 2026 – 50 miljoonaa dollaria enemmän kuin vuonna 2024. Hän kuvasi myös Ukrainan puolustusrahoituksen tilaa ja Venäjän kasvaneita sotamenoja.
-
Pääministeri Koretsky varoittaa: Ukraina voi menettää 29,5 miljardia dollaria kansainvälistä rahoitusta
Ukrainan pääministeri Serhiy Koretsky varoitti 14. syyskuuta, että maa voi menettää merkittävän osan 29,5 miljardin dollarin kansainvälisestä rahoituksesta, jos Verkhovna Rada ei hyväksy tarvittavia lakeja. Hallitus aikoo lähettää kansanedustajille ja valiokunnille aikataulun selkeine määräaikoineen jokaisesta vaadittavasta äänestyksestä. Hallitus kiihdyttää oman osuutensa valmistumista 1. marraskuulta 15. lokakuuhun.
-
Venäjä iski ballistisilla ohjuksilla ArcelorMittalin tehtaaseen Kryvyi Rihissä
Venäjän joukot iskivät yöllä 11.–12. syyskuuta ballistisilla ohjuksilla useasta suunnasta Kryvyi Rihin kaupunkiin Dnipropetrovskin alueella. Iskun kohteena oli ArcelorMittal Kryvyi Rih -metallurginen yhdistelmä, jossa kuoli alustavasti yksi ja myöhemmin toinen ihminen. Iskussa loukkaantui kolme ihmistä, ja kaupungissa vaurioitui viisi kerrostaloa, perusterveydenhuollon keskus, kolme oppilaitosta ja liiketiloja.
-
Ukrainan puolustusministeriö myönsi maksuviiveet "eBalyt"-ohjelman valmistajille
Ukrainan puolustusministeriö on vahvistanut, että maan "eBalyt"-ohjelman mukaisia toimituksia tehneille puolustusvälinevalmistajille maksettavat korvaukset ovat viivästyneet. Ministeriö kutsui viiveitä "teknisiksi" ja selitti niitä suunnitelmilla rahoittaa ohjelma uudelleen EU:n luottovaroista sekä tulossa olevilla muutoksilla pisteytysjärjestelmään. Ministeriö vakuutti, että rahat on varattu vuoden loppuun asti ja kaikki jo toimitetusta kalustosta maksetaan.
-
Ukrainan droonijoukot: 285 Venäjän varjolaivaston alusta osumia kymmenessä viikossa
Ukrainan droonijoukkojen (СБС) komentaja Robert "Madyar" Brovdi kertoi kymmenen viikkoa kestäneen operaation "МоЛоЧКа" tuloksista. Hänen mukaansa joukot ovat iskeneet yhteensä 285 Venäjän varjolaivaston alukseen Mustalla- ja Asovanmerellä. Asovanmeren ja Kertšinsalmen Brovdi sanoi olevan käytännössä tukossa varjolaivastolta.