Aihe: Talous
-
EU ja Ukraina sopivat vuoden 2026 rahoituksesta – Ukraina oli aiemmin varoittanut 27 miljardin dollarin puolustusvajeesta
Euroopan komissio ja Ukraina julkaisivat 1. lokakuuta 2026 yhteisen lausuman, jossa todettiin, että vuoden 2026 budjetti- ja puolustustarpeisiin on löydetty rahoituskeinot ja sovittu toimitusaikataulusta. Seuraavana päivänä komission pääedustaja Paula Pinho sanoi, ettei Ukrainalla ole vuonna 2026 ulkoista rahoitusvajetta. Taustalla on Ukrainan elokuussa esiin nostama noin 27 miljardin dollarin puolustusbudjetin vaje ja pyyntö saada EU:n vuodelle 2027 tarkoitettuja lainaeriä käyttöön jo tänä vuonna.
-
Venäjän öljyn vientitulot nousivat uuteen ennätykseen – 2,75 miljardia dollaria viikossa
Venäjän merikuljetuksilla tapahtuvan öljynvienti viikolla 27. syyskuuta asti nousi 2,75 miljardiin dollariin, mikä on korkein lukema sitten täysimittaisen hyökkäyssodan alkamisen. Kasvua selittävät sekä suuremmat vientimäärät että Urals- ja ESPO-laatujen nousevat hinnat. Samaan aikaan Ukrainan drooni-iskut ovat rampauttaneet noin viidenneksen Venäjän öljynjalostuskapasiteetista, ja Moskova on jatkanut dieselvientikieltoa lokakuun loppuun.
-
Venäjä jatkoi dieselpolttoaineen vientikieltoa lokakuun loppuun
Venäjän hallitus jatkoi dieselöljyn vientikieltoa tuottajilta 31. lokakuuta 2026 asti. Kielto on seurausta maan sisäisestä polttoainepulasta, jota ovat pahentaneet Ukrainan drooni-iskut Venäjän öljynjalostamoihin. Venäjä on samalla luokitellut salaiseksi tiedot polttoaine- ja energiakompleksistaan.
-
Ukrainan puolustusbudjetin vaje tänä vuonna 27 miljardia dollaria – 20 miljardia neuvottelujen varassa
Ukrainan pääministeri Serhiy Koretsky on kertonut, että maan vuoden 2026 puolustustarpeiden vaje on 27 miljardia dollaria. Hallitus aikoo kattaa noin 7 miljardia säästöillä ja menojen uudelleenjaolla, mutta loput 20 miljardia on neuvottelujen varassa kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Sodan kokonaisrahoitustarpeeksi arvioidaan 155 miljardia dollaria, ja kumppanien tuen saaminen on sidottu Ukrainan omiin sitoumuksiin.
-
EU ehdottaa "asteittaista integraatiota" – Ukraina, Moldova, Albania ja Montenegro saavat ensimmäisinä etusijalle asetetut etenemissuunnitelmat
Euroopan komissio on laatinut ehdotuksen, joka tarjoaa ehdokasmaille esteetöntä kauppaa ja pääsyn EU:n tutkimusohjelmiin jo hakemusten käsittelyn aikana. Ukraina, Moldova, Albania ja Montenegro saisivat priorisoidut etenemissuunnitelmat, kun taas muiden ehdokkaiden prosessi hidastuu. Taloudelliset edut on sidottu EU:n ulkopoliittisten tavoitteiden tukemiseen ja kriittisten teknologioiden suojaamiseen.
-
Ukrainan puolustusministeri pyysi EU:lta Patriot-ohjuksia ja rahoitusta droonintorjuntaan
Ukrainan puolustusministeri Jevhenyi Hmara puhui EU:n ulkoasiainneuvostossa 28. syyskuuta ja vetosi jäsenmaihin Patriot-ohjusten siirtämiseksi Ukrainalle sekä ukrainalaisen torjuntadroonituotannon rahoittamiseksi. Hän korosti myös ilmataisteluohjusten, kannettavien ilma-alusten torjuntajärjestelmien ja F-16-hävittäjien ammusten toimitusten tärkeyttä.
-
Ukrainan maatalous lähestyy kriisiä: viljelijöiden rahat loppumassa keväällä
Ukrainan maatalousministeri Taras Vysotsky varoittaa, että ukrainalaisilla viljelijöillä on rahaa vain noin vuodenvaihteeseen asti. Kriisi syvenee keväällä, jos Mustanmeren vientikäytävät pysyvät kiinni. EU torjui 220 miljoonan euron tukipyynnön, ja tilalle on tulossa 250 miljoonan dollarin laina Maailmanpankilta.
-
Putinin lähettiläs Dmitriev neuvotteli Washingtonissa USA:n viranomaisten kanssa
Venäjän presidentin Vladimir Putinin erityislähettiläs Kirill Dmitriev tapasi 28. syyskuuta Washingtonissa USA:n viranomaisia. Keskustelut koskivat Ukrainassa käytävän sodan lopettamista ja mahdollisia Yhdysvaltojen ja Venäjän energiahankkeita sodan jälkeen. Yhdysvaltalainen virkamies kuvaili neuvotteluja Reutersin mukaan "rakentaviksi".
-
IMF: Ukrainan rahoitusvaje voi nousta 54 miljardiin dollariin vuoteen 2029 mennessä
Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n alustavien arvioiden mukaan Ukrainan rahoitusvaje voi nousta yhteensä noin 54 miljardiin dollariin vuoteen 2029 mennessä. Ukrainaa tukevat lahjoittajat kokoontuivat 29. syyskuuta Brysseliin nopeuttamaan neuvotteluja lisärahoituksesta. EU-maat ovat erimielisiä siitä, miten uusi rahoitus järjestetään – osa kannattaa noin 210 miljardin euron käyttöä jäädytetyistä Venäjän keskuspankin varoista, osa uutta yhteistä EU-velkaa.
-
Ukrainan pääministeri: budjetin ALV-korotus rahoittaa sodan riskien vakuuttamista yrityksille
Ukrainan pääministeri Serhiy Koretsky kertoi TSN.Tyzhden-ohjelmassa, että vuoden 2027 valtion talousarvioesitykseen sisältyvä yhden prosenttiyksikön ALV-korotus (20 prosentista 21 prosenttiin) on tarpeen sodan riskien vakuutusrahaston rahoittamiseksi. Hallitus aikoo sijoittaa rahastoon noin miljardi dollaria ja odottaa kansainvälisten kumppaneiden nelinkertaistavan panoksen noin viiteen miljardiin dollariin.
-
Ukrainan puolustusministeriö arvioi vuoden 2027 tarpeiksi 175 miljardia dollaria – budjetissa vain 100 miljardia
Ukrainan puolustusministeriö arvioi maan vuoden 2027 puolustusmenotarpeiksi 175 miljardia dollaria, mutta hallituksen luonnos valtion budjetiksi varaa turvallisuus- ja puolustussektorille vain noin 100 miljardia dollaria. Erotukseksi muodostuu noin 70 miljardin dollarin vaje, jonka kattamiseksi viranomaiset vetoavat kansainvälisiin kumppaneihin ja mekanismeihin kuten Ramstein-formaattiin ja PURL:ään. Hallitus on toimittanut Verkhovna Radalle jo kuudennen sotabudjettinsa.
-
Ukraina priorisoi valtion menoja – puolustus ja suojatut etuudet ensin
Ukrainan hallitus on hyväksynyt päätöksen valtionmenojen priorisoinnista vaikeassa taloustilanteessa. Varat ohjataan ensisijaisesti puolustukseen, eläkkeisiin, sosiaalietuuksiin ja budjettialojen palkkoihin. Ei-kriittiset rakennus-, peruskorjaus- ja kunnostushankkeet keskeytetään sodan loppuun asti. Pääministeri Serhiy Koretsky yhdisti osan rahoituspaineista siihen, että suunniteltua kansainvälistä rahoitusta ei ole vielä saatu, mikä johtuu osittain Ukrainan täyttämättä jääneistä sitoumuksista kansainvälisille kumppaneille.
-
Venäjän isku osui Dniproon – tulipalo syttyi, uhritietoja selvitetään
Venäjän joukot iskivät Dnipropetrovskin alueen pääkaupunkiin Dniprossa. Iskun seurauksena kaupungissa syttyi tulipalo, ja Dnipropetrovskin aluehallinnon johtaja Oleksandr Hanza/Hanzha kertoi hyökkäyksestä Telegram-viestipalvelussa. Uhrilukuja selvitetään yhä.
-
Ukrainan puolustusbudjetissa 27 miljardin dollarin vaje – 20 miljardia haetaan ulkomailta
Ukrainan pääministerin Serhiy Koretskyn mukaan maan puolustusbudjetissa on 27 miljardin dollarin vaje, joka on osa helmikuussa Ramstein-kokouksessa esiteltyä 155 miljardin dollarin kokonaisrahoitustarvetta. Noin 7 miljardia katetaan kotimaisilla säästöillä ja noin 20 miljardia aiotaan hakea kansainvälisiltä kumppaneilta. Hallitus on luvannut saattaa loppuun 42 päätöstä, joista noin 29,5 miljardin dollarin kansainvälinen rahoitus on riippuvainen, 15. lokakuuta mennessä.
-
Trump isännöi Xin Valkoisessa talossa – Ukrainan Zelensky pyysi vetämään Kiinan mukaan painostamaan Putinia
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump isännöi Kiinan johtajaa Xi Jinpingiä Valkoisessa talossa 24. syyskuuta järjestetyssä näyttävässä huippukokouksessa, joka ei tuonut läpimurtoja tekoälyn, kaupan, Taiwanin tai Iranin suhteen. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky pyysi Trumpia käyttämään tapaamista Kiinan painostamiseen vaikuttamaan Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin sodan lopettamiseksi tai ainakin sen hillitsemiseksi. Yhdysvaltain senaatin demokraattiset jäsenet kehottivat Trumpia ottamaan esiin niin sanotun Graham-lain eli Venäjä-pakotteet ja muiden maiden Venäjän energiasta maksamien tullien kiristämisen.
-
Ukrainan droonit iskivät kahteen öljynjalostamoon ja asetehtaisiin Venäjällä yöllä 25. syyskuuta
Ukrainan droonit iskivät yöllä 24.–25. syyskuuta useisiin Venäjän teollisuuskohteisiin. Permissä osuma tuli Lukoil-Permnefteorgsintezin jalostamolle, jonka kapasiteetti on noin 13 miljoonaa tonnia vuodessa ja jossa syttyi tulipalo. Rostovin alueella Novoshah’tinskin jalostamo vaurioitui ja keskeytti toimintansa. Uljanovskissa iskun kohteena oli Almaz-Antey-konserniin kuuluva Iskra-mikroelektroniikkatehdas, ja Voronežissa Voronežsintezkaoutšuk-kumitehdas. Ukrainan yleisesikunta ja presidentti Zelenskyi vahvistivat iskut. Iskut osuivat samanaikaisesti meneillään oleviin keskusteluihin energiahyökkäysten keskeyttämisestä osana mahdollista osittaista tulitaukua.
-
Kallas vaatii iskumoratoriaalia Mustallemerelle Ukrainan viljanviennin palauttamiseksi
EU:n ulkoasioiden korkea edustaja Kaja Kallas vaati YK:n yleiskokouksen EU-puheenjohtajuuden teematapahtumassa moratoriaalia iskuille Mustanmeren alueella, jotta Ukrainan viljanvienti saataisiin palautettua. Kallas sanoi Ukrainan merikuljetuksina tapahtuvan viljanviennin käytännössä pysähtyneen elokuussa Venäjän iskujen eskalaation vuoksi ja korosti, ettei ruokaa saa käyttää sodankäynnin välineenä.
-
Zelensky: Ukraina suostuu Mustanmeren turvakulkusopimukseen ja odottaa Venäjän vastausta
Kansainvälisen Krimmi-fooruman kuudennessa huippukokouksessa 23. syyskuuta presidentti Volodymyr Zelensky ilmoitti, että Ukraina on suostunut alusten turvakulkusopimukseen Mustallamerellä ja odottaa Venäjän vastausta välittäjien kautta. Zelensky yhdisti nousevat energia- ja ruoan hinnat Venäjän vuoden 2014 Krimin miehitykseen ja sanoi Ukrainan olevan valmis takaamaan turvallisen merenkulun ja elintarviketurvan, jos Venäjä ryhtyy aitoihin liennytyksen askeliin.
-
Venäjä iski siviilialukseen Mustallamerellä – ukrainalainen kapteeni sai surmansa
Venäjän joukot iskivät yöllä 23. syyskuuta Antiguan ja Barbudan lipun alla purjehtineeseen siviilirahtialukseen Mustallamerellä Odessan alueella. Aluksen ukrainalainen kapteeni sai surmansa, ja muu miehistö evakuoitiin. Iskussa syttyi tulipalo, joka myöhemmin sammutettiin. Samana yönä Venäjä iski kahdesti myös Odessan alueen varastoihin, joissa säilytettiin lääkkeitä, taloustavaroita ja elintarvikkeita.
-
Venäjä iski saksalaisomisteiseen Kromberg & Schubertin tehtaaseen Žytomyrissä
Venäjän joukot iskivät 22. syyskuuta reaktiivisella droonilla Žytomyrin yhteisön alueella sijaitsevaan ulkomaisilla investoinneilla varustettuun yritykseen, joka paikallisten kanavien mukaan on saksalaisomisteinen Kromberg & Schubert -kaapelijärjestelmiä valmistava tehdas. Iskussa syttyi suurpalo, joka näkyi mustana savupatsaana kaupungin yllä. Uhreista ei raportoitu tietoja. Žytomyrin alueen sotilashallinnon päällikkö Vitalyi Bunetško kertoi iskusta.