Aihe: Talous
-
Venäjän iskut tuhosivat Epicentrin viimeisen suuren logistiikkakeskuksen Hmelnitskissä
Venäjän joukot tekivät 13. lokakuuta kymmenen iskua Epicentr-yhtiön logistiikan jakelukeskukseen Hmelnitskissä. Iskut aiheuttivat viisi suurta tulipaloa, jotka tuhosivat noin 85 prosenttia varastoiduista tavaroista. Keskus oli käytännössä ainoa suuri Epicentrin varasto, joka oli säilynyt täysimittaisen sodan alusta lähtien.
-
EU:n laajentumiskomissaari Kos: ehdokasmaat, myös Ukraina, mukaan demokratian resilienssikeskukseen ennen jäsenyyttä
EU:n laajentumiskomissaari Marta Kos esitteli 13. lokakuuta ennen EU:n yleisten asioiden neuvoston kokousta Luxemburgissa kolme EU:n omaa valmistautumissuuntaa seuraavaa laajentumista varten. Hän kertoi myös, että EU:n ehdokasmaat, Ukraina mukaan lukien, osallistuvat Euroopan demokratian resilienssikeskuksen työhön jo ennen jäsenyyttä. Lisäksi Kos puhui siirtymäaikojen tarpeesta Ukrainan maatalouden yhdistyessä EU:n yhteismarkkinoihin.
-
Ukrainan iskut pudottivat Yandexin datakeskukset: bottiverkkojen liikenne romahti, häiriöt levisivät Venäjän palveluihin
Ukraina iski 8.–11. lokakuuta 2026 kolmeen Venäjän Yandexin suureen datakeskukseen Sasovossa, Kalugan lähellä ja Vladimirissa. Iskut lamauttivat Yandex Cloudin, kuluttajapalveluita ja vähittäiskaupan logistiikkaa sekä romahduttivat automaattisen bottiliikenteen Yandexin verkossa murto-osaan entisestä. Vaikutukset ulottuivat myös Venäjän propagandaverkostojen toimintaan ja näkyivät tilapäisesti vähäisempänä tukena AfD:lle ja MAGA-liikkeelle.
-
Ukraina varoittaa maksuvalmiuskriisistä – oppositio syyttää Radaa 29,5 miljardin dollarin tuen menettämisestä
Ukrainan valtiovarainministeri Serhiy Marchenko kertoi Verkhovna Radalle 12. lokakuuta, että valtionbudjetti on jäänyt noin 50 miljardia hryvniaa alle suunniteltujen tulojen yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana vuonna 2026 ja että noin 39 miljardia hryvniaa maksuja on siirretty vuoden loppuun. Hän syytti tilannetta siitä, että Ukraina ei ole saanut 29,5 miljardia dollaria odotettua kumppanien budjettitukea, koska kansainvälisten sitoumusten mukaisia uudistuksia ei ole pantu täytäntöön. Hallitus on ajautunut maksuvalmiuskriisiin: vain puolustusmenot, eläkkeet, palkat ja sosiaalietuudet rahoitetaan, pääomamenot kuten tietokoneet on jäädytetty, ja parlamentille annetaan tälläisyisiä viikolla äänestettäväksi noin 32 lakiesitystä.
-
Ukrainan puolustusministeriö haluaa suojata puolustusteollisuuden työntekijät mobilisaatiolta mahdollisimman laajasti
Ukrainan puolustusministeri Jevhenyi Hmara kertoi lehdistötilaisuudessa 10. lokakuuta, että ministeriön kanta on varata (bронювання) puolustusteollisuutiet työntekijät mobilisaatiolta mahdollisimman laajasti. Hän korosti, että valtion antamille sopimuksille ja tuotannon laajentamiselle on luotava edellytykset, ja että järjestelmän on oltava oikeudenmukainen ja otettava huomioon yrityksen todellinen panos puolustusvoimien hyväksi.
-
Trump ja Putin sopivat venäläisen dieselin paluusta markkinoille – EU valmistelee uutta suurta pakotepakettia
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti 9. lokakuuta puhelinkeskustelun jälkeen Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa sopimuksesta, joka avaa venäläiselle dieselille pääsyn Yhdysvaltain ja maailmanmarkkinoille. Ukrainalaiset ja eurooppalaiset johtajat arvostelivat diätkään jyrkästi. EU:n ulkoministerit aikovat hyväksyä 12. lokakuuta sodan alkamisen jälkeen suurimman pakotepakettinsa Venäjää vastaan.
-
Ukraina vie sähköä EU:hun, mutta kansalaisille on yhä sähkökatkoja – syynä vaurioituneet voimalinjat
Ukraina vie parhaillaan sähköä Euroopan unioniin, vaikka maan itäosissa on käytössä pitkäaikaisia sähkökatkoja ja liikenteen rajoituksia. Maan energiajärjestelmässä on ylijäämää – tuotanto ylittää kulutuksen – mutta Venäjän iskujen vaurioittamat voimalinjat estävät sähkön siirron lännestä itään. Ukrenergo ilmoitti 9. lokakuuta aamulla hätäkatkoista useilla alueilla ja kehotti kuluttajia käyttämään sähköä säästeliäästi.
-
EU:n suurlähettiläät hyväksyivät 22. Venäjä-pakotepaketin – Viro poisti yhden venäläisyrityksen listalta
EU:n suurlähettiläät sopivat 7. lokakuuta uudesta Venäjä-pakotepaketista, joka sisältää 743 henkilöä ja 826 oikeushenkilöä. Viron pyynnöstä listalta poistettiin yksi venäläisyritys ja siihen liittyvä henkilö, jotta saataisiin turvattua harvinaisten maametallien toimitukset virolaiselle NPM Silmetille. EU:n ulkoministerit ovat määrä hyväksyä paketti muodollisesti 12. lokakuuta kokouksessaan.
-
Etelä-Korean satamista viety yli 176 000 tonnia polttoainetta Venäjälle – mukana kolme pakotelistalla olevaa tankkeria
The Guardianin selvitys paljasti, että heinä- ja elokuussa seitsemän tankkeria – joista kolme on Britannian ja EU:n pakotelistalla – lastasi Etelä-Korean satamissa yli 176 000 tonnia pääasiassa dieselpolttoainetta ja toimitti sen Venäjän Kaukoidän satamiin. Elokuussa Etelä-Korea oli noin 31 prosentin osuudellaan Venäjän toiseksi suurin meriteitse tuotavan polttoaineen toimittaja heti Intian jälkeen. Ukrainan ulkoministeriö vahvisti tiedon diplomaattikanavissa, minkä jälkeen Etelä-Korean presidentinhallinto kiisti väitteet ja vaati Ukrainaa pidättäytymään lausunnoista, jotka voivat vahingoittaa Korean kansainvälistä luotettavuutta.
-
Ukrainan ja Saksan talousministerit tapasivat Kiovassa – keskustelussa sotariskivakuutus ja "teollinen Ramstein"
Ukrainan talous- ja ympäristöministeri Oleksandr Kravchenko tapasi Saksan liittovaltion talous- ja energiaministeri Katherina Reichen Kiovassa sunnuntaina 4. lokakuuta 2026. Keskustelujen pääaiheet olivat päivitetty sotariskivakuutusmekanismi, jossa korvaukset nousisivat jopa 10 miljoonaan dollariin, sekä huhtikuussa 2026 käynnistetty yhteinen "teollinen Ramstein" -aloite, jota Saksa rahoittaa 30 miljoonalla eurolla. Reiche kertoi käyneensä presidentti Volodymyr Zelenskyin kanssa keskusteluja myös korruptiotorjunnasta ja vaatineen mitattavia tuloksia.
-
EU-komissio haluaa rajoittaa Ukrainan pääsyä EU:n maatalousmarkkinoille ja -tukiin myös jäsenyyden jälkeen
EU-komissio hyväksyi 6. lokakuuta sisäisen asiakirjakokonaisuuden, joka ehdottaa merkittävää rajoitusta Ukrainan pääsyyn EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) tukien piiriin ja maataloustuotteiden markkinoille, vaikka Ukraina olisi jo EU:n jäsen. Rajoitusten tarkoituksena on vastata nykyisten jäsenmaiden – erityisesti Puolan, Ranskan ja Italian – huoliin ukrainalaisen viljan ja öljykasvien kilpailuvaikutuksista. Ukraina torjuu pysyvät rajoitukset, mutta hyväksyy siirtymäkauden.
-
Venäjän öljy- ja kaasutulot laskivat 17 prosenttia tammi–syyskuussa
Venäjän öljy- ja kaasuverotulot putosivat 17 prosenttia vuoden 2026 ensimmäisellä yhdeksällä kuukaudella, vaikka Urals-raakaöljyn hinta nousi jyrkästi. Taustalla ovat tuotannon lasku, vientirajoitteet ja ukrainalaisten droonien iskut jalostamoihin. Samalla maan budjettivajeen ennustetaan kaksinkertaistuvan suunnitellusta.
-
Lastialus Royad Mammadov upotettu Mustalla merellä Romanian rannikon lähellä – Zelenskyi syyttää Venäjää
Maanantaina 5. lokakuuta lastialus Royad Mammadov syttyi tuleen ja upposi Mustalla merellä Romanian rannikon tuntumassa. Alus oli kuljettamassa viljaa Ukrainan Izmailin satamasta Italiaan, ja sen miehistönä oli Azerbaidžanin ja Intian kansalaisia. Romanian viranomaiset kertoivat kahden miehistön jäsenen kuolleen ja yhdentoista pelastautuneen. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi kahden venäläislennokin iskeneen siviilialukseen neutraaleilla vesillä.
-
Puola ja Romania kieltäytyivät kasvattamasta ukrainalaisen viljan kauttakulkua
Ukrainan maatalousministeri Taras Vysotsky matkusti Brysseliin pyytämään EU-mailta apua Mustanmeren satamien saarron vuoksi. Puola ja Romania kieltäytyivät laajentamasta viljan kauttakulkua vedoten omiin viljelijöihinsä. Vysotsky varoitti jopa 35 miljoonan tonnin viljaa jäävän jumiin Ukrainaan ja kylvöalan supistuvan 35–40 prosentilla ensi vuonna.
-
Ukrainan puolustusministeriö: yli 51 prosenttia Venäjän öljynjalostuskapasiteetista poissa käytöstä
Ukrainan puolustusministeriö ilmoitti, että Ukrainan turvallisuus- ja puolustusvoimien kaukolaukaisut ovat vieneet käytöstä yli 51 prosenttia Venäjän öljynjalostuskapasiteetista. Arviosta kertoi puolustusministeri Yevheniy Khmara. Ministeriö nimesi useita iskujen kohteena olleita jalostamoita ja kertoi, että pitkän kantaman iskukykyä aiotaan edelleen laajentaa.
-
EU torjui Ukrainan pyynnön aikaistaa vuoden 2027 tukien maksamista
EU hylkäsi Ukrainan pyynnön saada osa vuodelle 2027 suunnitellusta rahoitustuesta etukäteen. Bryssel vaatii Kiovaa toteuttamaan sovitut uudistukset, jotka voivat vapauttaa noin 34 miljardia euroa vielä tänä vuonna. Ukraine on arvioinut lisäpuolustustarpeensa 27 miljardiksi dollariksi ja hakenut apua EU:n loppuvuodesta 2025 sovitusta 90 miljardin euron lainasta.
-
USA–Ukraina-rekonstruktiorahasto hyväksyi yli 60 miljoonan dollarin investointipaketin
USA–Ukraina-rekonstruktioinvestointirahasto (URIF) hyväksyi historiansa suurimman investointipaketin, jolla se ohjaa yli 60 miljoonaa dollaria omia varojaan uusiin hankkeisiin energiassa, kriittisissä mineraaleissa ja kaksoiskäyttöteknologiassa. Samalla rahasto odottaa hankkeiden houkuttelevan jopa miljardin dollarin verran yksityistä pääomaa. Paketti sisältää kaivosalustan BGV Groupin kanssa, yhteisötason energiakeskuksia sekä DTEKin akkuvarastohankkeen rahoittamisen yhdessä DFC:n kanssa.
-
Venäjän vuoden 2027 budjetti: sotilasmenot 17,1 biljoonaa ruplaa – noin 205 miljardia dollaria
Venäjän vuoden 2027 budjettiluonnos ennustaa sotilasmenoiksi 17,1 biljoonaa ruplaa eli noin 205 miljardia dollaria, mikä on yli 40 prosenttia enemmän kuin vuodelle 2026 suunnitellut puolustusmenot ja lähes 380 prosenttia enemmän kuin ennen täysimittaista hyökkäystä Ukrainaan. Samalla Venäjä on luopunut aiemmista suunnitelmistaan hidastaa sotilasmenojen kasvua. Asiantuntijat arvioivat, että lisävarat suuntautuvat aseiden tuotantoon.
-
Trump syytti Ukrainan öljynjalostamaiskuja Yhdysvaltain dieselkriisistä
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi 30. syyskuuta Valkoisessa talossa toimittajille, että Ukrainan iskut Venäätöön öljynjalostamoihin – ei Lähi-idän tilanne – ovat Yhdysvaltain dieselkriisin pääsyy. Trump toisti aiemman kehotuksensa Zelenskyille lopettaa iskut Venäjän energiainfrastruktuuriin ja ei sulkenut pois Yhdysvaltain dieselviennin kieltämistä.
-
Turkki ja YK järjestävät uusia Venäjän ja Ukrainan neuvotteluja Mustanmeren tulitauosta
Turkki ja YK järjestävät lokakuun alussa uusia Venäjän ja Ukrainan välisiä neuvotteluja, joissa tavoitteena on Mustanmeren tulitauko ja viljatoimitusten turvaaminen. Välimiehinä toimivat sveitsiläisen NGO:n Center for Humanitarian Dialogue edustajat. Dohan innottamaton tausta on vuoden 2022 viljasopimus, jonka Venäjä jätti vuotta myöhemmin. Venäjä asettaa sopimukselle kovia ehtoja, ja Ukrainan mukaan Moskova on hylännyt kaikki tulitaukoesitykset.