Aihe: Puola
-
Puolan ulkoministeri vaatii NATO:ta valmistautumaan Venäjän hybridihyökkäyksiin Euroopassa
Puolan ulkoministeri Radosław Sikorski sanoi Financial Times -haastattelussa Lontoossa, että Naton on valmistauduttava ratkaisevaan vastaukseen mahdollisissa Venäjän hybridihyökkäyksissä Euroopassa. Hän esitti konkreettisia toimia, kuten Venäjän konsulaattien sulkemisen, diplomaattien liikkumisen rajoittamisen, biometristen passien vaatimisen EU:hun saapuvilta venäläisiltä ja turistiviisumien vähentämisen.
-
Tusk Varsovassa: Ukraina taistelee selviytymisestään, Venäjä vallasta
Puolan pääministeri Donald Tusk avasi 12. lokakuuta Varsovassa järjestetyn Varsovan turvallisuusfoorumin linjapuheenvuorolla, jossa hän kehysti Venäjän hyökkäyssodan taisteluksi Venäjän vallanhimon ja Ukrainan selviytymisen välillä. Tusk vakuutti, ettei Puola peräänny Ukrainaa tukevien länsimaiden painostamisessa, ja kertoi keskustelleensa Naton Euroopan komentajan kanssa eri skenaarioihin valmistautumisesta.
-
Ukrainalainen opiskelija pidätetty Puolassa epäiltynä rasistisesta puukotusjuonesta
Puolassa on pidätetty ukrainalainen 21-year-old opiskelija Yaroslav F., jota epäillään satunnaisen ihmisen tappamisen valmistelusta. Epäilyn mukaan tekoa motivoivat rotuviha ja internet-haaste nimeltä "Bloody Friday". Lublin-Zachodin alueoikeus määräsi kolmen kuukauden tutkintavankeuden, ja epäilty voi saada jopa 15 vuoden vankeustuomion. Tapaus liittyy Puolassa viime aikoina lisääntyneisiin koulujen puukotusvälikohtauksiin.
-
Puolan poliisi sai tiedon mahdollisesta salamurhayrityksestä pääministeri Tuska ja puolustusministeri Kosiniak-Kamyszia vastaan
Puolan viranomaiset ilmoittivat saaneensa tiedon mahdollisesta salamurhayrityksestä, jonka kohteina olivat pääministeri Donald Tusk ja puolustusministeri Władysław Kosiniak-Kamysz. Asiasta kertoi erikoispalveluista vastaavan ministerin tiedottaja Jacek Dobrzyński. Sisäasiainministeri Marcin Kierwiński ja erikoispalveluista vastaava ministeri Tomasz Siemoniak määräsivät turvatoimet käynnistettäväksi, ja sunnuntaiaamuna kutsuttiin koolle sisäisen turvallisuuden viraston, poliisin ja valtion suojelupalvelun välinen hätäkokous.
-
Tusk ja Zelenskyi keskustelivat puhelimossa – Tusk vakuutti Puolan ja Euroopan täyttä solidaarisuutta Ukrainalle
Puolan pääministeri Donald Tusk ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kävivät 11. lokakuuta puhelinkeskustelun, jossa Tusk vakuitti Puolan ja Euroopan täyttä solidaarisuutta Ukrainalle. Zelenskyi kertoi Ukrainan puolustustarpeista ja kuvasi Venäjän iskujen ja destabiloivan toiminnan lisääntyneen merkittävästi. Johtajat koordinoivat myös diplomatiaa Brysselin EU-kokouksia varten.
-
Puola varotti asukkaita Venäjän iskun takia ja nosti sotilasilmailun ilmaan
Puolan sisäasiain turvallisuuskeskus RCB varotti yöllä 10. lokakuuta Lublinin ja Podkarpackien voivodikuntien asukkaita Venäjän ilmaiskusta Ukrainaan. Sotilasilmailu nostettiin ilmaan, mutta myöhemmin keskus tiedotti uhan ohi ja vahvisti, ettei Puolan alueeseen kohdistunut vaaraa.
-
Puolan ulkoministeri: Puolan suurlähetystö raportoi polttoainepulasta Moskovassa – pian USA:n ja Venäjän diiselisopimuksen jälkeen
Puolan ulkoministeri Radosław Sikorski sanoi lauantaina 10. lokakuuta, että Puolan Moskovan-suurlähetystö raportoi polttoainepulasta jopa Venäjän pääkaupungissa. Hän kyseenalaisti Venäjän kykyä lisätä polttoaineen vientiä ja kysyi, mistä vientiylimääräiset erät tulisivat, kun Ukraina on hänen mukaansa vahingoittanut noin 50 prosenttia Venäjän öljynjalostuskapasiteetista. Kommentti seurasi Trumpin ja Putinin diiselisopimusta ja Yhdysvaltain valtiovarainministeriön myöntämää lisenssiä.
-
Puola nostatti sotilasilmaaluksia ja siirsi ilmapuolustuksen valmiuteen Venäjän iskettyä Ukrainaan
Puolan asevoimat ilmoitti 7. lokakuuta aamulla nostaneensa sotilasilmaaluksia ilmaan ja siirtäneensä maatukikohdan ilmapuolustuksen ja tutkat valmiustilaan Venäjän suurhyökkäyksen aikana Ukrainaa vastaan. Kiovaan ja useimpiin Ukrainan alueisiin julistettiin ilmahälytys kello 3:09 ballististen iskujen uhan vuoksi, ja pääkaupungissa kuultiin räjähdyksiä lähes välittömästi. Aamunkoitteessa Venäjä laukaisi ballististen ohjusten lisäksi risteilyohjuksia Ukrainaan.
-
Ruotsi sijoittaa Patriot-ilmatorjuntajärjestelmän Puolaan suojaamaan Ukrainalle menevän avun reittiä
Ruotsi ilmoitti 6. lokakuuta sijoittavansa Patriot-ilmatorjuntajärjestelmän Rzeszówin kaupunkiin Kaakkois-Puolaan suojaamaan Naton logistiikkakeskittymää, jonka kautta sotilaallinen ja siviiliapu kulkee Ukrainaan. Noin 100 ruotsalaista sotilasta toimii Naton johdolla joulukuun alusta vuoden 2026 loppuun, ja tehtävää on tarkoitus jatkaa vuoden 2017 ensimmäiselle puoliskolle. Kyseessä on Ruotsin ensimmäinen Patriot-järjestelmän sijoitus Naton operaatiossa ja ensimmäinen ruotsalaisten ilmatorjuntajärjestelmien ulkomaansijoitus.
-
EU-komissio haluaa rajoittaa Ukrainan pääsyä EU:n maatalousmarkkinoille ja -tukiin myös jäsenyyden jälkeen
EU-komissio hyväksyi 6. lokakuuta sisäisen asiakirjakokonaisuuden, joka ehdottaa merkittävää rajoitusta Ukrainan pääsyyn EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) tukien piiriin ja maataloustuotteiden markkinoille, vaikka Ukraina olisi jo EU:n jäsen. Rajoitusten tarkoituksena on vastata nykyisten jäsenmaiden – erityisesti Puolan, Ranskan ja Italian – huoliin ukrainalaisen viljan ja öljykasvien kilpailuvaikutuksista. Ukraina torjuu pysyvät rajoitukset, mutta hyväksyy siirtymäkauden.
-
NATO valmistelee "Victory-teoriaa" – droonit ja tekoäly mukana itäisen sivustan puolustuksessa
Naton Euroopan joukkojen ylinen komentaja, kenraali Alexus Grinkevich kehittää strategia-asiakirjaa nimeltä "Theory of Victory", jossa hahmotellaan, miten liittouma torjuisi nopeasti mahdollisen Venäjän hyökkäyksen itäisellä sivustallaan droonien, vähähenkilöstön järjestelmien ja tekoälyn avulla. Asiakirja on määrä esitellä Puolassa 12. lokakuuta.
-
Puola ja Romania kieltäytyivät kasvattamasta ukrainalaisen viljan kauttakulkua
Ukrainan maatalousministeri Taras Vysotsky matkusti Brysseliin pyytämään EU-mailta apua Mustanmeren satamien saarron vuoksi. Puola ja Romania kieltäytyivät laajentamasta viljan kauttakulkua vedoten omiin viljelijöihinsä. Vysotsky varoitti jopa 35 miljoonan tonnin viljaa jäävän jumiin Ukrainaan ja kylvöalan supistuvan 35–40 prosentilla ensi vuonna.
-
Puola yksinkertaistaa ilmatilan ampumisääntöjä 1. lokakuuta – syynä Venäjän iskut Ukrainaan
Puola ottaa 1. lokakuuta käyttöön yksinkertaistetut menettelyt ilmatilaansa tunkeutuvien ulkomaisten ilmaobjektien havaitsemiseksi ja pudottamiseksi. Uudet säännöt korvaavat pakollisen visuaalisen tunnistamisen niin sanotulla positiivisella tunnistamisella, joka perustuu tutkiin ja muihin järjestelmiin sekä Ukrainan puolelta saataviin tietoihin. Muutoksen taustalla ovat Venäjän Ukrainassa tekemien iskujen aikana toistuvasti Puolan ilmatilaan tunkeutuvat droonit ja muut ilmaobjektit.
-
Venäläinen drooni iski lähelle Jahodyn raja-asemaa Puolan vastaisella rajalla – Puola nosti ilmatilan valmiutta
28. syyskuuta venäläinen drooni iski lähelle Jahodyn kansainvälistä raja-asemaa Volynian alueella aivan Puolan vastaisella rajalla. Puola käynnisti sotilasilmailun, siirsi ilmatorjuntajärjestelmät korkeaan valmiuteen ja keskeytti Rzeszówin ja Lublinin lentoasemien toiminnan. Iskussa ei raportoitu loukkaantuneita. Tapahtuma on osa syyskuun aikana toistunutta iskujen sarjaa samalla raja-alueella.
-
Puola tarjoutui valmistamaan Patriot-ohjuksia Ukrainan sijaan – samalla neuvottelut pysyvästä Yhdysvaltain tukikohdasta etenevät
Puolan puolustusministeriön varaministeri Magdalena Sobków-Czarniecka ilmoitti TVN24:llä, että Puola on tarjoutunut isännöimään alueellaan Patriot-ilmatorjuntaohjusten tuotantoa, jos Yhdysvallat myöntää Ukrainalle siihen lisenssin. Tarjouksen perusteluna oli maan turvallisuus verrattuna sotaan osallistuvaan Ukrainaan. Samalla kävi ilmi, että Puola neuvottelee Yhdysvaltojen kanssa pysyvästä amerikkalaisesta sotilastukikohdasta maan länsiosassa.
-
EU-maat pääsivät sopuun 6,6 miljardin euron vapauttamisesta Ukrainalle Euroopan rauhanrahastosta
EU-maat sopivat 25. syyskuuta ehdoista, joilla 6,6 miljardia euroa Euroopan rauhanrahastosta (EPF) ohjataan Ukrainalle. Sopimuksen julkisti EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas. Varoista 900 miljoonaa euroa menee EUMAM Ukraine -sotilasapuooperaatiolle, miljardi euroa uuteen yhteishankintaan ja 4,7 miljardia euroa korvauksiksi jäsenmaille niiden jo aiemmin Ukrainalle toimittamasta sotilasavusta. EU:n puolustusministereiden on vielä vahvistettava päätös maanantaina.
-
Ukrainalaismies hyökkäsi veitsellä Puolan luostariin – ainakin yksi pappi kuoli
Aamulla 24. syyskuuta 31-vuotias Ukrainan kansalainen hyökkäsi veitsellä ihmisten kimppuun benediktiiniluostarin alueella Jarosławissa, Subcarpatian voivodikunnassa Puolassa. Iskussa kuoli ainakin yksi pappi ja viisi muuta loukkaantui, joista kolme on pappeja. Puolan ja Ukrainan viranomaiset reagoivat nopeasti, ja presidentit Volodymyr Zelenskyi ja Donald Tusk kommentoivat tapahtumaa.
-
NATOn Euroopan ylin sotilasjohtaja: liittouma lisää tiedonvaihtoa Venäjään liittyvien sabotaasi-tapausten vuoksi
NATO kasvattaa tiedustelutietojen vaihtoa Venäjään todennäköisesti yhdistetyn sabotaasi- ja häirintäaallon vuoksi, sanoi liittouman Euroopan joukkojen ylin komentaja, Yhdysvaltain ilmavoimien kenraali Alexus Grinkevich Reutersille. Hän kehotti maltillisuuteen ja totesi riskin rajatusta Venäjän hyökkäyksestä NATO-maata vastaan olevan "epätodennäköinen, mutta ei poissuljettu", ja torjui väitteet, joiden mukaan Moskova voisi iskea NATOon Yhdysvaltojen pitkän kantaman ohjuskulutusten takia.
-
Puola nosti sotilaskoneita kahdesti yhden aamun aikana Venäjän iskettyä Ukrainaan – kaksi rajanylityspaikkaa evakuoitu
Puola käynnisti 24. syyskuuta aamulla kahdesti sotilasilmailun ilmassa ja siirsi maanpäälliset ilmatorjuntajärjestelmänsä sekä tutkajärjestelmänsä valmiustilaan vastauksena Venäjän iskuihin Ukrainaan. Pääministeri Donald Tusk kertoi Varsovassa yhteisessä tiedotustilaisuudessa Bulgarian pääministerin kanssa, että Venäjän iskujen aikana lähellä Puolan ja Ukrainan vastinrajaa jouduttiin evakuoimaan kaksi rajanylityspaikkaa, Hrubieszów ja Dorohusk. Samana yönä Venäjä iski Kiovaan ballistisilla ohjuksilla ja drooneilla, surmaten kaksi ja haavoittaen kahdeksaa.
-
Puolan ja Valko-Venäjän ulkoministerit tapasivat New Yorkissa – Sikorski puhui "läpimurrosta"
Puolan ulkoministeri Radosław Sikorski tapasi Valko-Venäjän ulkoministerin Maxim Ryzhenkovin YK:n yleiskokouksen yhteydessä New Yorkissa. Sikorski kuvaili tapaamista "läpimurroksi" ja kertoi, että kyseessä oli ensimmäinen ministeritason kohtaaminen Puolan ja Valko-Venäjän välillä todennäköisesti sitten vuoden 2016. Keskustelujen aiheina olivat rajatilanne ja alueellinen turvallisuus, ja Sikorskin mukaan hän pyysi Valko-Venäjää muun muassa estämään Venäjää käyttämästä sen aluetta droonien ja ohjusten laukaisuun.