EU laajentaa Irini-operaatiota: Venäjän "varjolaivaston" vastustaminen kirjataan tehtäväksi
EU:n suurlähettiläät hyväksyivät 30. syyskuuta EUNavfor Med Irini -operaation uudistetun toimeksiannon, jossa Venäjän varjolaivaston toiminnan rajaaminen ja merenalaisen infrastruktuurin suojaaminen nostetaan operaation keskeisiksi tehtäviksi. Operaatiota esitetään jatkettavaksi 31. maaliskuuta 2029 asti 16,88 miljoonan euron budjetilla. Lopullinen hyväksyntä odotetaan talous- ja valtiovarainministereiden kokouksessa 9. lokakuuta.
Pääkohdat
- EU:n Irini-operaatio luotiin vuonna 2020 YK:n aseidenvientikieltoa Libyaan valvomaan.
- Nykyinen toimeksianto umpeutuu maaliskuussa 2027; EU esittää jatkoa 31. maaliskuuta 2029 asti.
- Jatkoehdotuksen budjetti on 16,88 miljoonaa euroa.
- Uudistetussa toimeksiannossa Venäjän varjolaivaston vastustaminen on nimetty yhdeksi operaation tehtäväksi.
- EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas kertoi kesäkuussa, että operaatio muutti voimankäyttösääntöjään ja aloitti varjolaivastoon kuuluviksi epäiltyjen alusten tarkastukset.
- Elokuun alussa Irini tarkasti varjolaivastoon kuuluvan tankkerin Toa Payoh; Ranska määräsi toukokuussa pidätetylle tankkerille Tagor miljoonan euron sakon.
- Suurlähettiläät hyväksyivät toimeksiannon 30. syyskuuta; muodollinen hyväksyntä talous- ja valtiovarainministereiden kokouksessa 9. lokakuuta.
Miksi tämä on tärkeää
Päätös nostaa Venäjän varjolaivaston vastustamisen ja merenalaisen infrastruktuurin suojelun olemassa olevan EU:n merioperaation ydintehtäviksi ja laajentaa sen toimeksiantoa alkuperäistä Libyan aseidenvientikieltoa laajemmaksi. Kahden vuoden jatko ja 16,88 miljoonan euron budjetti osoittavat, että EU sitoutuu pitkäjänteisesti merellä tapahtuvan pakotteiden kiertämisen vastustamiseen. Toimeksianto kattaa myös meritilannekuvan parantamisen, siirtolaisuuden ja ihmiskaupan torjunnan sekä alueellisen yhteistyön Egyptin, Tunisian ja Libanonin kanssa, mikä leventää operaation turvallisuusvaikutusta.
Mitä tapahtui
EU:n suurlähettiläät hyväksyivät 30. syyskuuta Välimerellä toimivan EUNavfor Med Irini -operaation uudistetun toimeksiannon. Alun perin vuonna 2020 perustettu operaatio on valvonut YK:n aseidenvientikieltoa Libyaan; nyt sen tehtäväksi kirjataan nimenomaisesti Venäjän varjolaivaston toiminnan rajaaminen sekä merenalaisen infrastruktuurin — kuten valokuitukaapeleiden ja putkistojen — suojaaminen. Toimeksiantoa esitetään jatkettavaksi 31. maaliskuuta 2029 asti 16,88 miljoonan euron budjetilla. Muodollinen hyväksyntä on odotettavissa talous- ja valtiovarainministereiden kokouksessa 9. lokakuuta, minkä jälkeen päätös julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä.
Kesäkuussa EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas kertoi, että operaatio oli muuttanut voimankäyttösääntöjään ja aloittanut varjolaivastoon kuuluviksi epäiltyjen alusten tarkastukset. Käytännön toimenpiteistä ovat esimerkkeinä Irini-operaation elokuun alussa tekemä tankkeri Toa Payoh'n tarkastus sekä Ranskan toukokuussa pidättämälle tankkerille Tagor määräämä miljoonan euron sakko. Uudistettu toimeksianto säilyttää myös Libyan aseidenvientikiellon valvonnan ja laittomien öljynvientien vastaiset toimet sekä kattaa meritilannekuvan ja uusien suojausteknologioiden testauksen.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Ukrainalaiset julkaisut — joiden raportoivat esimerkiksi Ukrainska Pravda, Evropeiska Pravda ja Forbes Ukraine — esittävät Irini-operaation laajentamisen ensisijaisesti Venäjän varjolaivastoa vastaan suunnattuna toimenpiteenä. Ne nostavat Kaja Kallasin kesäkuisen lausuman voimankäyttösääntöjen muutoksesta keskeiseksi uutiskoukkuksi ja korostavat konkreettisia täytäntöönpanotoimia, kuten Toa Payoh -tankkerin tarkastusta ja Tagor-tankkerin miljoonan euron sakkoa, todisteina operaation käytännön vaikutuksesta Venäjän pakotteiden kiertämistä vastaan.
Tausta
Venäjän varjolaivasto koostuu pääosin vanhemmista tankkereista, jotka voivat kytkeä automaattiset tunnistusjärjestelmänsä pois käytöstä ja piilottaa sijaintinsa; merkittävää osaa hallinnoi Venäjän valtionyhtiö Sovcomflot. Syyskuussa 2023 laivaston arvioitiin käsittäneen noin 600 alusta, mikä vastaa noin 10 prosenttia maailman nestemäisen lastin kuljetuskalustosta; se kuljettaa noin 1,7 miljoonaa tynnyriä Venäjän öljyä päivässä ja kattaa noin 70 prosenttia Venäjän öljynviennistä. Venäjän kerrotaan laajentavan myös LNG:n kuljetukseen käytettävää varjolaivastoaan — kesäkuuhun mennessä niitä oli ainakin 21. G7-maat, Australia ja EU asettivat joulukuun 2022 alussa Venäjän öljylle 60 dollarin barrelikaton, jota laajennettiin 5. helmikuuta 2023 öljytuotteisiin: 100 dollaria tynnyriltä dieselille ja 45 dollaria muille tuotteille; varjolaivasto yhdistetään laajasti näiden katon kiertämiseen.