Reuters
Reuters on Lontoossa toimiva kansainvälinen uutistoimisto ja yksi maailman suurimmista. Se perustettiin vuonna 1851 ja on vuodesta 2008 lähtien ollut osa Thomson Reutersia. Se toimittaa uutisia, taloustietoja ja mediapalveluja tiedotusvälineille, yrityksille ja viranomaisille.
-
Suomen ja Norjan johtajat soittelivat Putinille ja välittivät Ukrainian rauantauko- ja neuvotteluviestejä
Suomen presidentti Alexander Stubb ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre soittelivat 27. lokakuuta presidentti Vladimir Putinille Helsingistä. Keskustelussa käsiteltiin Venäjän sotaa Ukrainaa vastaan, de-eskalointia sekä marraskuulle Abu Dhabissa suunniteltuja kolmenvälisiä neuvotteluja. Puhelun jälkeen he keskustelivat presidentti Volodymyr Zelenskyin kanssa ja välittivät hänelle tarkat tiedot keskustelusta.
-
Musk vaati sodan lopettamista ja Zelenenskin eroa, Starlinkin rajoitukset herättivät kiistan
Elon Musk vaati sosiaalisessa mediassa sodan ja ukrainalaisten ja venäläisten kuolemien lopettamista sekä tuki Volodymyr Zelenynskin eroa. Hän syytti samalla ukrainalaisia Starlinkin käyttösääntöjen rikkomisesta. Ukrainalaiset sotilaat ilmoittivat Starlink- ja Starshield-yhteyksien katkoista, joiden vuoksi osa tehtävistä jäi toteuttamatta. Yhteydet palautuivat 24. lokakuuta, ja Suomen sotilasilmailun mukaan liitäntä toimi yli 400 km/h nopeudella.
-
Starlink ja Starshield palautuivat Ukrainaan yli 400 km/h nopeudella
Ukrainan puolustusministeriön valvontajärjestelmät tallensivat 24. lokakuuta Starlink- ja Starshield-satelliittiyhteyden palautumisen yli 400 km/h nopeudella. Yhteys toimii vakaasti, ja ministeri Yevhen Khmara sekä presidentti Volodymyr Zelenskyi повідомilivat suorituksestaan käytettävissä rintaman logistiikkaan, drooneihin ja viestintään.
-
Ukraina, Yhdysvallat ja Venäjä sopivat marraskuun kolmiosaisiin neuvotteluihin Abu Dhabissa
Ukraina, Yhdysvallat ja Venäjä ovat sopineet marraskuun ensimmäiselle puoliskolle kolmiosaisen neuvottelukierroksen, joka on suunniteltu pidettäväksi Abu Dhabissa. Tarkkaa päivää ei ole sovittu, ja Euroopan unionin osallistuminen on vielä epävarmaa. Neuvotteluissa on määrä käsitellä Venäjän ja Ukrainan turvallisuusjärjestelmää sotilaallisen konfliktin päättymisen jälkeen.
-
Trump ilmoitti Starlink-rajoitusten poistamisesta, mutta Ukraina ei vielä vahvistanut täyttä palautumista
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti 22. lokakuuta, että Elon Musk oli poistanut Starlinkin nopeusrajoituksen ukrainalaisilta sotilailta. Ukrainan viranomaiset ja sotilaslähteet kertoivat kuitenkin samana iltana, että rajaus oli edelleen voimassa ja yhteys katkesi edelleen noin 160–161 km/h nopeudella. Presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi, ettei nopeutta ollut palautettu 400 km/h, ja odotti lisätietoja Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubiolta.
-
23 Yhdysvaltain congressin jäsentä kehottaa Trumpia laajentamaan Ukrainian Starlink-käyttöä
Yhdysvaltain senaattoreita ja kansanedustajia sisältävä ryhmä lähetti presidentti Donald Trumpille kirjeen, jossa se kehottaa häntä pyytämään Elon Muskia sallimaan Starlinkin käytön venäläisten ohjuslaukaisujen ja -alueiden paikantamiseen ja tuhoamiseen. Kirje seuraa Starshield-järjestelmään kohdistunutta nopeusrajoitusta, joka on vaikuttanut Ukrainaan rannikkovartioston viestintään ja droonitoimintoihin.
-
Yhdysvallat eivät antaneet käskyjä Starshieldin rajoittamiseen, kiitos kiistä jatkuu
Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegseth sanoi 20. lokakuutta, ettei Yhdysvallat antaneet käskyjä Starshield-satelliittiviestinnän rajoittamiseen Ukrainalle. Starlink voi hänen mielestään tehdä päätökset palveluehtojen mukaisesti. Kysymys siitä, kuka todella käynnisti rajoituksen, jää riidanalaiseksi, vaikka tiedossa on, että se vaikeutti sotilaallista logistiikkaa ja rajoitti droonien käyttöä.
-
Slovakia ja Venäjä aloittavat taas hallitustenvaihokomitean neuvottelut Moskovassa
Slovakian ja Venäjän talous-, tiede- ja teknologia-asioiden hallitustenvaihtokomissio kokoontuu 26. lokakuuta Moskovassa ensimmäistä kertaa vuoden 2022 jälkeen. Energia ja strategisten resurssien toimitukset ovat keskeisiä aiheita, ja Slovakian mukaan keskustelussa ovat erityisesti kaasutoimitukset sekä öljyn toimitusten jatkaminen.
-
Witkoff tapasi Putinin Pietarissa – Moskova valmis jatkamaan kolmikantaneuvotteluja marraskuussa
Yhdysvaltain presidentin erityislähettiläs Steve Witkoff tapasi 21. lokakuuta Venäjän presidentin Vladimir Putinin Pietarin Konstantinovan palatsissa noin kolmen tunnin keskustelussa. Tapaaminen oli jatkoa Oslossa 20. lokakuuta käydyille neuvotteluille, joihin osallistuivat Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky, Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre ja Suomen presidentti Alexander Stubb. Witkoff kertoi, että keskusteluja sodan lopettamisesta jatketaan Yhdysvaltain, Venäjän ja Ukrainan kolmikantaneuvotteluissa teknisellä tasolla, ja Putin ilmoitti olevansa periaatteessa valmis palaamaan neuvotteluihin marraskuun toisella kymmenluvulla.
-
Oslo-kokous: Zelensky ja Witkoff neuvottelivat, seuraavaksi Washington lähettää viestin Moskovaan
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky tapasi 20. lokakuuta Oslossa Yhdysvaltain erikoislähettilään Steve Witkoffin, johon liittyivät Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre ja Suomen presidentti Alexander Stubb. Trumpin vävy Jared Kushner osallistui etänä flunssan vuoksi. Kokouksessa käsiteltiin Ukrainan turvatakuita, aluekysymyksiä, pakotteita ja jälleenrakennusta, ja Witkoffin oli määrä matkustaa Pietariin tapaamaan Vladimir Putinia viemään Oslossa laadittu asiakirja eri turvatakuuvaihtoehdoista.
-
Zelensky ja Rubio keskustelivat puhelimissa torjuntaohjuksista, varhaisvaroituksista ja Starlink-palveluista
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky ja Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio kävivät 20. lokakuuta puhelinkeskustelun, jossa käsiteltiin kolmea aihetta: Venäjän ballistisia ohjuksia vastaan tarvittavia torjuntaohjuksia, varhaista varoitusta Venäjän ohjusiskuilta sekä Starlink- ja Starshield-palvelujen tilannetta ja tarvetta niiden palauttamiseen. Zelensky kuvasi keskustelua rakentavaksi ja sisällöltään merkitykselliseksi. Rubio sanoi, ettei Yhdysvaltain politiikka Ukrainaa kohtaan ole muuttunut ja että tiedustelutietojen jakaminen jatkuu. Osapuolet sopivat olevansa yhteydessä uudelleen lähipäivinä.
-
Yhdysvaltain kongressiäinen vaatii StarShield-rajoitusten selvittämistä
Yhdysvaltain republikaaninen edustaja Brian Fitzpatrick ilmoitti selvittävänsä, kuka rajoitti StarShield-satelliittijärjestelmän käyttöä Ukrainassa, ja uhkasi julkisilla kuulusteluilla sekä budjettileikkauksilla. Hän aikoo keskustella presidentti Volodymyr Zelenskyin kanssa, kun taas senaattori Tom Tillis pyysi Yhdysvaltain puolustusministeriön oikeuskansleria aloittamaan virallisen tutkimuksen.
-
Puola on käyttänyt yli 480 miljoonaa zlotya Starlinkin rahoittamiseen Ukrainalle vuodesta 2022
Puola on rahoittanut Ukrainalle Starlink-päätelaitteita ja niiden liittymämaksuja vuodesta 2022 lähtien yli 480 miljoonalla zlotylla. Nykyinen 143,3 miljoonan zlotyn sopimus umpeutuu vuoden 2026 lopussa, eikä sitä seuraavia sopimuksia ole vielä tehty. Asiasta kertovat ukrainalaismediat viittaavat Puolan hallituksen Digitointiministeriön tietoihin.
-
Trump keskeytti Venäjää vastaan tulevan "Grahamin lain" toimeenpanon kaksi päivää ennen sen voimaantuloa
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump allekirjoitti 16. lokakuuta 2026 asetuksen, joka keskeyttää Venäjää vastaan suunnattujen pakotteiden, rajoitusten ja tullien soveltamisen, joista senaattori Lindsey Grahamin ja senaattori Richard Blumenthalin kirjoittama niin kutsuttu "Grahamin laki" (Lindsey O. Graham Sanctioning Russia and Iran Act of 2026) määräsi 30 päivän kuluessa. Trump vetosi lain pykälään 115(a) ja toimitti kongressille kirjallisen todistuksen, että pidättäytyminen pakotteista vastaa Yhdysvaltojen kansallisia etuja. Asetus ei kumoa aiemmin voimassa olleita Venäjä-pakotteita, ja sen voimassaolo jatkuu, kunnes presidentti tai ulkoministeri katsoo lisätoimet tarpeellisiksi. Päätös tuli vain viikko sen jälkeen, kun Trump ilmoitti sopimuksesta Vladimir Putinin kanssa venäläisen dieselin toimittamisesta Yhdysvaltojen ja maailman markkinoille, ja se herätti ankaraa arvostelua sekä demokraattien että lain kirjoittajiin kuuluneen senaattori Blumenthalin taholta.
-
SpaceX rajoitti Starshield-päätteiden nopeutta Ukrainassa – kuka määräsi?
SpaceX asesti 14. lokakuuta yöllä yksipuolisesti nopeusrajan Ukrainaan toimitettuihin Starshield-sotilaspäätteisiin. Rajoitus estää droonien sieppaamisen Venäjän reaktiivisia Shahed-drooneja vastaan. Ukraina testasi järjestelmää EU-maissa yli 180 km/h -nopeudessa ilman rajoitusta, ja presidentti Zelenskyi kutsuu rajoitusta "suunnitelluksi operaatioksi". Musk, Trump ja Valkoinen talo kiistävät määränneensä rajoitusta; Reuters kertoo käskyn tulleen Valkoisesta talosta.
-
Trump keskeytti Graham-lain mukaiset Venäjä-pakotteet – kiista Zelenskyin kanssa syvenee
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump allekirjoitti 16. lokakuuta asetuksen, joka keskeyttää niin kutsutun Graham-lain mukaiset Venäjää vastaan suunnatut pakotteet ja tullit juuri ennen niiden voimaantuloa. Päätöstä edelsi 9. lokakuuta Trumpin ja Putinin puhelu, jossa sovittiin venäläisen dieselin tuonnista Yhdysvaltoihin. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi varoitti NBC:n haastattelussa, että jos Yhdysvallat asettuu Venäjän puolelle, Ukraina ei selviä sodasta. Trumpia arvosteltiin asiasta molemmissa puolueissa, ja kongressin molemmat kamarit ovat tauolla marraskuun välivaalien takia.
-
Yhdysvaltain hallinnon määräys rajoitti Starshield-satelliittipalvelua Ukrainan armeijalle – Trump kiistää osuutensa
SpaceX rajoitti yöllä 13.–14. lokakuuta ilman ennakkovaroitusta Starshield-päätelaitteiden nopeutta Ukrainan asevoimien käytössä, mikä katkaisi yhteydet yli 160 km/h nopeuksissa kesken suuren venäläisen ilmaiskun. Ukrainalaiset ja eurooppalaiset lähteet kuvaavat rajoitusta poliittisena päätöksenä, joka haittasi droonien toimintaa, mukaan lukien Shahed-lennokkien torjuntaa. Trump ja Musk kiistävät kumpikin antaneensa määräystä, kun taas Reutersin ja The Telegraphin lähteet osoittavat Valkoista taloa ja/tai Muskia.
-
USA:n valtiovarainministeriö jatkoi Lukoil-lupia huhtikuuhun 2027 asti
Yhdysvaltain valtiovarainministeriö jatkoi yleislupia, jotka sallivat tietyn toiminnan pakotetun venäläisen öljy-yhtiön Lukoilin kanssa 24. huhtikuuta 2027 asti. Päätös koskee Lukoilin ulkomaisia huoltoasemia ja nimettyjä bulgarialaisia yhtiöitä, ja se tehtiin noin viikko sen jälkeen, kun presidentti Donald Trump ilmoitti diiselikaupasta Venäjän kanssa.
-
USA ehdotti EU-maille venäläisten varojen osittaista vapauttamista – eurooppalaiset tyrmäsivät ehdotuksen
Yhdysvallat esitti eurooppalaisille liittolaisilleen, että osa vuonna 2022 jäädytetyistä Venäjän keskuspankin varoista vapautettaisiin ja siirrettäisiin Washingtonin hallinnon valvomaan rakenteeseen tarkoituksena elvyttää rauhanneuvottelut. Erikoislähettiläs Steve Witkoff ja Jared Kushner esittelivät ehdotuksen Miamissa pidetyssä tapaamisessa, johon osallistui edustajia Yhdysvalloista, Ukrainasta, Ranskasta, Saksasta, Britanniasta, EU:sta ja Natosta. Eurooppalaiset neuvottelijat torjuivat ehdotuksen ja Saksan liittokansleri Friedrich Merz julisti, että jäädytetyt venäläisvarat pysyvät jäädytettyinä Euroopassa ja että eurooppalaisten on itse päätettävä niiden kohtalosta.
-
Trump ilmoitti diisselistä Putinin kanssa: Venäjä toimittaa heti 300 000 tonnia dieseliä Yhdysvaltoihin
Donald Trump ilmoitti 9. lokakuuta sopimuksesta Vladimir Putinin kanssa: Venäjä toimittaa välittömästi 300 000 tonnia dieseliä Yhdysvaltain ja maailmanmarkkinoille. Samana päivänä Yhdysvaltain valtiovarainministeriön OFAC-myönsi yleisen lisenssin 135, joka sallii tietyt venäläiseen dieseliin liittyvät transaktiot 7. huhtikuuhun 2027 asti. Sopimus on herättänyt kritiikkiä sekä demokraattien että republikaanien taholta, ja kongressissa on aloitettu kaksipuolueinen lakialoite sen estämiseksi.