Reuters
Reuters on Lontoossa toimiva kansainvälinen uutistoimisto ja yksi maailman suurimmista. Se perustettiin vuonna 1851 ja on vuodesta 2008 lähtien ollut osa Thomson Reutersia. Se toimittaa uutisia, taloustietoja ja mediapalveluja tiedotusvälineille, yrityksille ja viranomaisille.
-
Venäjä rakentanut kuudessa viikossa suuren tukikohdan reaktiivisten lennokkien laukaisuun lähellä Ukrainan rajaa
Reutersin satelliittikuvien mukaan Venäjä on lähes saanut valmiiksi suuren uuden tukikohdan reaktiivisten iskulennokkien laukaisuun Rostovin alueella noin 3,5 kilometrin päässä Millerovon lentotukikohdasta. Elokuun lopussa tyhjänä olleelle paikalle on noussut noin 0,9 neliökilometrin laajuinen, kahdeksan laukaisualustan kokonaisuus. DroneSec-yrityksen perustajan Mike Monnikin mukaan kohde on tarkoitettu Geran-4- ja Geran-5-mallien laukaisuun, ja Venäjän reaktiivisten lennokkien käyttö Ukrainaa vastaan on kasvanut noin kuusinkertaiseksi kesän aikana.
-
Latvian pääministeri kehotti EU-maita lisäämään tukeaan Ukrainalle – kustannus asukasta kohden "yksi olut vuodessa"
Latvian pääministeri Andris Kulbergs sanoi 15. lokakuuta ennen Brysselin EU-huippukokousta, että kukin EU:n noin 450 miljoonasta asukkaasta joutuisi maksamaan Ukrainalle talven yli selviämiseen korkeintaan yhden oluen vuosittaisen hinnan verran. Hän vaati tiukempia Venäjä-pakotteita, länsikomponenttien viennin estämistä venäläisten ohjusten tuotantoon, venäläisen viljan kauttakulun rajoittamista Baltian maiden kautta sekä viisumikieltoa Venäjän kansalaisille. Kulbergs varoitti, että tuleva talvi on Ukrainalle kriittinen energiahyökkäysten jatkuessa ja että Ukrainan heikkeneminen olisi myös Euroopan ongelma.
-
Ranskan ulkoministeri: kaksi kolmasosaa Ukrainan tiedustelutiedoista tulee Euroopasta
Ranskan ulkoministeri Jean-Noël Barrot sanoi France Inter -radiokanavalla 15. lokakuuta, että kaksi kolmasosaa Ukrainan saamista tiedustelutiedoista tulee nykyään Euroopan maista, myös Ranskasta. Hän sanoi Euroopan jo pitkään kantaneen päävastuun Ukrainan tukemisesta ja kohdistaneen suurimman paineen Venäjään. Barrot myös arvosteli Kremlin ja sosiaalisen median bottien pyrkimyksiä murtaa ukrainalaisten ja eurooppalaisten päättäväisyyttä.
-
SpaceX rajoitti Starshield-terminaalien nopeutta Ukrainan joukoille – tehtäviä keskeytyi
SpaceX asensi yöllä 13.–14. lokakuuta ilman ennakkovaroitusta nopeusrajoituksen Starshield-terminaaleihin, joita Ukrainan puolustusvoimat käyttävät. Käyttäjäksi tiedetään aktivistien, muun muassa Serhi Sternenkon ja presidentin neuvonantaja Serhi "Flash" Beskrestnovin mukaan erityisesti sotilaspaketti Starshield, jossa aiemmin ei ollut datanopeusrajoja. Muun muassa 7. maahanlaskujoukkojen sotilaskunta kertoi droonitehtävien peruuntumisesta Huliaipolen suunnalla. Presidentti Zelensky kutsui rajoitusta "suureksi virheeksi" ja vaati Muskia palauttamaan järjestelmän.
-
Miamon kokous ja ”neliosainen rauhansuunnitelma”: Trumpin ja Putinin diesel-sopimus kuohuttaa Ukrainaa ja Eurooppaa
9. lokakuuta Floridassa järjestettiin kuuden tunnin kokous, jossa Yhdysvaltain erikoislähettiläät Jared Kushner ja Steve Witkoff tapasivat ukrainolaisen valtuuskunnan sekä Britannian, Ranskan, Saksan, EU:n ja Naton edustajia. Samana päivänä Trump ilmoitti sopimuksesta Putinin kanssa venäläisen dieselin toimittamisesta Yhdysvaltain ja muiden maiden markkinoille. Zelensky tuomitsi Trumpin yksipuolisen päätöksen ”epäreiluksi ja epärehelliseksi” ja kieltäytyi lopettamaan iskuja venäläisiä öljynjalostamoja vastaan. The Washington Post paljasti neliosaisen Yhdysvaltain ja Euroopan yhteisen rauhansuunnitelman, jonka Ukrainaan palatsiyhteistyöneuvonantaja Dmytro Lytvyn kuitenkin kuvasi olevan ”ei huonoa PR:ää” amerikkalaisten puolelta, ei sovittua yhteistä asiakirjaa.
-
Trump ilmoitti ”energiaketjustaustauasta” – Kreml ei vahvistanut sopimusta, Venäjä iski ukrainalaiseen energiaan
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti 11. lokakuuta Truth Social -sivullaan niin sanotusta ”energiaketjustauksesta” Venäjän ja Ukrainan välillä ja sanoi kummankin osapuolen hyväksyneen sen. Valkoisen talon mukaan järjestely tarkoittaa aluksi vain iskujen lopettamista öljynjalostamoja vastaan. Kreml ei vahvistanut sopimusta, ja muutamaa tuntia myöhemmin Venäjä iski muun muassa Harkovan TEC-5-lämpövoimalaitokseen ja Kiovan energiakohteeseen. Asiasta kertoi 12. lokakuuta Varsovassa videoyhteydellä puhunut presidentti Volodymyr Zelenskyi, jonka mukaan Ukraina ei ollut saanut ilmoitusta etukäteen.
-
Saksan avaruusjoukkojen komentaja varoittaa Venäjän satelliittien lähestyneen ICEYE-kaukokartoitussatelliittia
Saksan avaruusjoukkojen komentaja Michael Traut varoittaa, että venäläiset sotilassatelliitit lähestyivät toukokuussa 2026 suomalaisen ICEYE-yhtiön tutkasatelliittia, joka toimittaa tiedustelutietoa Ukrainalle. Trautin mukaan Venäjä kehittää kykyjä, joita voidaan käyttää myös suuria satelliittikokoonpanoja, kuten Starlinkia, vastaan. Kaksi muuta länsimaista virkamiestä vahvisti Reutersille huolen Starlinkin turvallisuudesta.
-
Trumpin hallinto uhkaa pysäyttää asevirrat Ukrainalle – samalla kun Trump julisti "energia-aseenvapauden"
Yhdysvaltain Trump-hallinto uhkaa keskeyttää PURL-asehankintamekanismin ja tiedustelutiedon jakamisen Ukrainan kanssa, ellei Ukraina lopeta kaukolentoiskuja Venäjän energiainfrastruktuuria vastaan. Financial Timesin mukaan eurooppalaiset virkamiehet saivat Yhdysvaltain virkamiehiltä puheluita lauantaina ja sunnuntaina. Valkoinen talo kieltäytyi kommentoimasta. Samana sunnuntaina Trump ilmoitti Truth Social-sseiossa välittömästä "energia-aseenvapaasta", jota Zelensky sanoo Venäjän rikkovan jo samana päivänä.
-
Trump ja Putin sopivat venäläisen dieselin paluusta markkinoille – EU valmistelee uutta suurta pakotepakettia
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti 9. lokakuuta puhelinkeskustelun jälkeen Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa sopimuksesta, joka avaa venäläiselle dieselille pääsyn Yhdysvaltain ja maailmanmarkkinoille. Ukrainalaiset ja eurooppalaiset johtajat arvostelivat diätkään jyrkästi. EU:n ulkoministerit aikovat hyväksyä 12. lokakuuta sodan alkamisen jälkeen suurimman pakotepakettinsa Venäjää vastaan.
-
NATO pitää vuosittaiset Steadfast Noon -ydinharjoitukset Italiassa 13.–23. lokakuuta
NATO ilmoitti, että 17 jäsenmaata osallistuu vuosittaisiin Steadfast Noon -ydinharjoituksiin, jotka järjestetään Italiassa 13.–23. lokakuuta. Liitto pyrkii samanaikaisesti vakuuttamaan Venäjälle, että harjoitukset ovat rutiininomaisia eivätkä aiheuta uhkaa. Taustalla ovat Venäjän aiemmat ydinaseisiin liittyvät uhkaukset sekä Euroopan maiden syytökset Venäjän sabotaasista ja hybridioperaatioiden lisääntymisestä.
-
Kushner ja Dmitrijev neuvottelevat amerikkalaisinvestoijasta Nord Stream -kaasuputkien palauttamiseksi
Yhdysvaltain ja Venäjän virkamiehet, mukaan lukien presidentti Donald Trumpin erityisedustaja ja vävy Jared Kushner sekä presidentti Vladimir Putinin lähinen neuvonantaja Kirill Dmitrijev, ovat käyneet neuvotteluja amerikkalaisen sijoittajan houkuttelemiseksi Nord Stream -kaasuputkien toiminnan palauttamiseksi. Dmitrijev ja Kushner ovat tavanneet sekä Moskovassa että New Yorkissa viime viikkoina. Valkoinen talo kiistää, että Nord Streamista olisi käyty viime aikoina erityisiä keskusteluja. Putkia rasittavat yhdysvaltalaiset ja EU:n pakotteet, ja Saksa vastustaa niiden uudelleen avaamista.
-
Venäjä kiirehtii siltojen ja logistiikkakeskusten suojaamista Etelä-sotilaspiirissä
Ukrainalainen ATESH-partisaaniliike kertoo Venäjän Etelä-sotilaspiirin esikunnan antaneen kiireellisen käskyn valmistautua mahdollisiin Ukrainan asevoimien iskuihin logistiikkakeskuksia vastaan. Suojaustoimia toteutetaan Rostovin, Taganrogin, Krimin ja Belgorodin alueilla. Taustalla ovat Ukrainan uudet FP-7- ja FP-9 -ballistiset ohjukset.
-
Venäjän öljy- ja kaasutulot laskivat 17 prosenttia tammi–syyskuussa
Venäjän öljy- ja kaasuverotulot putosivat 17 prosenttia vuoden 2026 ensimmäisellä yhdeksällä kuukaudella, vaikka Urals-raakaöljyn hinta nousi jyrkästi. Taustalla ovat tuotannon lasku, vientirajoitteet ja ukrainalaisten droonien iskut jalostamoihin. Samalla maan budjettivajeen ennustetaan kaksinkertaistuvan suunnitellusta.
-
Ukraina torjui yöllä 205 venäläislennokkia – AI-ohjatuilla tykeillä ensimmäiset suihkukäyttöisten droonien pudotukset
Venäjä lähetti yöllä 5. lokakuuta Ukrainaan 205 iskudroonia, joista 49 oli suihkukäyttöisiä. Ukrainan ilmapuolustus ampui tai vaikutti 172 drooniin aamuun kello 08:00 mennessä. Iskussa kirjattiin ensimmäiset tiedotetut suihkukäyttöisten droonien, kuten Geran-5:n, pudotukset tekoälyohjatuilla robottitulitykeillä. Kharkivissa yksi isku osui asuinrakennukseen, ja myöhempi tieto nosti kuolonuhrien määrän viiteen.
-
Saksan liittokansleri Merz vieraili Kiovissa – yli 1,3 miljardin euron tukipaketti ja 15 sopimusta
Saksan liittokansleri Friedrich Merz saapui 4. lokakuuta ilmoittamatta Kiovaan erityisjunalla mukanaan talousministeri Katherina Reiche sekä noin kymmenen puolustus- ja energiasektorin yritysjohtajaa. Vierailun aikana ilmoitettiin yli 1,3 miljardin euron kattavasta tukipaketista, allekirjoitettiin 15 Ukrainan ja Saksan välistä sopimusta yhteisarvoltaan yli 8,5 miljardia euroa, ja Merz vetosi julkisesti Vladimir Putiniin hyökkäysten lopettamiseksi ja neuvotteluihin palaamiseksi.
-
Venäjä iski droonilla Pohjoissiltaan Kiovassa – saksan liittokansleri Merz vierailulla samaan aikaan
Aamulla 4. lokakuuta Venäjä iski droonilla Kiovan Pohjoissiltaan (Pivnitšnyi-silta) toisena peräkkäisenä päivänä. Iskussa loukkaantui kaksi ihmistä ja vaurioitui myös lämpöjohto Desnianskyin kaupunginosassa. Kyseessä oli osa yön mittaista 135:n iskudroonan hyökkäystä Ukrainaan, joka osui ajallisesti yhteen Saksan liittokansleri Friedrich Merzin yllätysvierailun kanssa Kiovassa.
-
Ukrainan puolustusministeriö: yli 51 prosenttia Venäjän öljynjalostuskapasiteetista poissa käytöstä
Ukrainan puolustusministeriö ilmoitti, että Ukrainan turvallisuus- ja puolustusvoimien kaukolaukaisut ovat vieneet käytöstä yli 51 prosenttia Venäjän öljynjalostuskapasiteetista. Arviosta kertoi puolustusministeri Yevheniy Khmara. Ministeriö nimesi useita iskujen kohteena olleita jalostamoita ja kertoi, että pitkän kantaman iskukykyä aiotaan edelleen laajentaa.
-
Zelenskyi: Ukraina tehostaa iskuja Venäjän öljynjalostamoihin – FP-9-ohjus valmis syksyllä
Presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi Reuters-haastattelussa Ukrainan tehostavan iskuja Venäjän öljynjalostamoihin vastauksena Venäjän uuteen ilmakamppailuun, jonka tavoitteena on hänen mukaansa pakottaa ihmiset pois Kiovasta ja muista kaupungeista. Zelenskyi sanoi Ukrainian tiedustelun saaneen haltuunsa asiakirjoja, joiden mukaan Vladimir Putin on hyväksynyt uuden doktriinin laajemmasta siviilikohteiden iskemisestä ennen talvea. Hän kertoi myös kotimaisen FP-9-ballistisen ohjuksen olevan valmis syksyllä ja tarjoutui tapaamaan Putinin joulukuun G20-kokouksessa Miamissa.
-
USA–Ukraina-rekonstruktiorahasto hyväksyi yli 60 miljoonan dollarin investointipaketin
USA–Ukraina-rekonstruktioinvestointirahasto (URIF) hyväksyi historiansa suurimman investointipaketin, jolla se ohjaa yli 60 miljoonaa dollaria omia varojaan uusiin hankkeisiin energiassa, kriittisissä mineraaleissa ja kaksoiskäyttöteknologiassa. Samalla rahasto odottaa hankkeiden houkuttelevan jopa miljardin dollarin verran yksityistä pääomaa. Paketti sisältää kaivosalustan BGV Groupin kanssa, yhteisötason energiakeskuksia sekä DTEKin akkuvarastohankkeen rahoittamisen yhdessä DFC:n kanssa.
-
Trump syytti Ukrainan öljynjalostamaiskuja Yhdysvaltain dieselkriisistä
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi 30. syyskuuta Valkoisessa talossa toimittajille, että Ukrainan iskut Venäätöön öljynjalostamoihin – ei Lähi-idän tilanne – ovat Yhdysvaltain dieselkriisin pääsyy. Trump toisti aiemman kehotuksensa Zelenskyille lopettaa iskut Venäjän energiainfrastruktuuriin ja ei sulkenut pois Yhdysvaltain dieselviennin kieltämistä.