Reuters
Reuters on Lontoossa toimiva kansainvälinen uutistoimisto ja yksi maailman suurimmista. Se perustettiin vuonna 1851 ja on vuodesta 2008 lähtien ollut osa Thomson Reutersia. Se toimittaa uutisia, taloustietoja ja mediapalveluja tiedotusvälineille, yrityksille ja viranomaisille.
-
Turkki ja YK järjestävät uusia Venäjän ja Ukrainan neuvotteluja Mustanmeren tulitauosta
Turkki ja YK järjestävät lokakuun alussa uusia Venäjän ja Ukrainan välisiä neuvotteluja, joissa tavoitteena on Mustanmeren tulitauko ja viljatoimitusten turvaaminen. Välimiehinä toimivat sveitsiläisen NGO:n Center for Humanitarian Dialogue edustajat. Dohan innottamaton tausta on vuoden 2022 viljasopimus, jonka Venäjä jätti vuotta myöhemmin. Venäjä asettaa sopimukselle kovia ehtoja, ja Ukrainan mukaan Moskova on hylännyt kaikki tulitaukoesitykset.
-
Putinin lähettiläs Dmitriev neuvotteli Washingtonissa USA:n viranomaisten kanssa
Venäjän presidentin Vladimir Putinin erityislähettiläs Kirill Dmitriev tapasi 28. syyskuuta Washingtonissa USA:n viranomaisia. Keskustelut koskivat Ukrainassa käytävän sodan lopettamista ja mahdollisia Yhdysvaltojen ja Venäjän energiahankkeita sodan jälkeen. Yhdysvaltalainen virkamies kuvaili neuvotteluja Reutersin mukaan "rakentaviksi".
-
Useita pidätetty lähellä Yhdysvaltain Fairfordin lentotukikohtaa Britanniassa
Useita henkilöitä pidätettiin 27. syyskuuta Gloucestershireen kuuluvan Yhdysvaltain Fairfordin lentotukikohdan lähellä epäiltynä räjähdysainerikoksista. Lähikylän Welfordin asukkaita evakuoidaan ja paikalla on sotilaallinen räjähdepurkuyksikkö sekä aseistettua poliisia. Asiasta kommentoi julkisesti myös Yhdysvaltain presidentti Donald Trump.
-
Budanov: Ukraina tarvitsee lisää Starlink-yhteyksiä ja Patriot-ohjuksia
Ukrainan presidentinkanslian päällikkö Kyrylo Budanov sanoi Newsforce-haastattelussa, että Ukraina tarvitsee kiireellisesti laajemmat pääsyt Starlink- ja Starshield-satelliittijärjestelmiin sekä torjuntaohjuksia Patriot-ilmatorjuntaan iskeäkseen Venäjän ohjusjärjestelmiä vastaan. Budanovin mukaan nykyinen pääsy satelliittijärjestelmiin ei riitä. Haastattelufragmentti julkaistiin hänen Telegram-kanavallaan 27. syyskuuta.
-
Ukraina valmis kolmenvälisiin USA-neuvotteluihin Venäjän kanssa – Zelensky: tapaamispaikaksi ehdotettu Arabiemiirikuntia
Ukrainan ulkoministeri Andriy Sybiha ilmoitti maan olevan valmis kolmenväliseen Ukraina-USA-Venäjä-kokoukseen. Presidentti Volodymyr Zelensky kertoi Yhdysvaltojen ehdottaneen Arabiemiirikuntia tapaamispaikaksi ja odottavan nyt Yhdysvalloilta päivämäärää. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov vahvisti yhteydenotot ja sanoi kolmenvälisen tapaamisen voivan toteutua pian.
-
Ukrainan droonit iskivät kahteen öljynjalostamoon ja asetehtaisiin Venäjällä yöllä 25. syyskuuta
Ukrainan droonit iskivät yöllä 24.–25. syyskuuta useisiin Venäjän teollisuuskohteisiin. Permissä osuma tuli Lukoil-Permnefteorgsintezin jalostamolle, jonka kapasiteetti on noin 13 miljoonaa tonnia vuodessa ja jossa syttyi tulipalo. Rostovin alueella Novoshah’tinskin jalostamo vaurioitui ja keskeytti toimintansa. Uljanovskissa iskun kohteena oli Almaz-Antey-konserniin kuuluva Iskra-mikroelektroniikkatehdas, ja Voronežissa Voronežsintezkaoutšuk-kumitehdas. Ukrainan yleisesikunta ja presidentti Zelenskyi vahvistivat iskut. Iskut osuivat samanaikaisesti meneillään oleviin keskusteluihin energiahyökkäysten keskeyttämisestä osana mahdollista osittaista tulitaukua.
-
Stubb pyysi Muskia laajentamaan Starlink-peittoa Ukrainalle – taustalla ballististen ohjusten torjunta
Suomen presidentti Alexander Stubb kertoi Reutersille pyytäneensä Elon Muskia laajentamaan Starlink-satelliutti-internetverkkoa Ukrainalle, jotta maa voisi iskeä venäläisiin ballististen ohjusten lavetteihin. Stubb sanoi, että verkkoa tulisi voida käyttää sekä miehitetyillä ukrainalaisalueilla että Venäjällä siellä, missä lavetit sijaitsevat. Hän perusteli esitystä strategisilla syillä ja sanoi sen säästävän ihmishenkiä.
-
Trump ja Zelensky tapasivat New Yorkissa: Ukraina valmis osittaisiin tulitaukoihin, Venäjä hylkäsi ehdotuksen
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky tapasivat 22. syyskuuta YK:n yleiskokouksen laidalla New Yorkissa. Zelensky ilmoitti Ukrainan olevan valmis vastavuoroiseen tulitaukoon energia-, vilja- ja merialoilla. Venäjän edustajat sen sijaan torjuivat energiatulitaukon, ja kolmen maan huippukokous on kaavailtu G20-kokoukseen Miamiin joulukuussa, jonne Venäjän presidentti Vladimir Putin on kutsuttu – mutta hänen osallistumisensa on epävarmaa.
-
NATOn Euroopan ylin sotilasjohtaja: liittouma lisää tiedonvaihtoa Venäjään liittyvien sabotaasi-tapausten vuoksi
NATO kasvattaa tiedustelutietojen vaihtoa Venäjään todennäköisesti yhdistetyn sabotaasi- ja häirintäaallon vuoksi, sanoi liittouman Euroopan joukkojen ylin komentaja, Yhdysvaltain ilmavoimien kenraali Alexus Grinkevich Reutersille. Hän kehotti maltillisuuteen ja totesi riskin rajatusta Venäjän hyökkäyksestä NATO-maata vastaan olevan "epätodennäköinen, mutta ei poissuljettu", ja torjui väitteet, joiden mukaan Moskova voisi iskea NATOon Yhdysvaltojen pitkän kantaman ohjuskulutusten takia.
-
Rubio tapaa Lavrovin New Yorkissa – päivä Zelenskyin ja Trumpin tapaamisen jälkeen
Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio tapaa Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin New Yorkissa keskiviikkona 23. syyskuuta YK:n yleiskokouksen yhteydessä. Tapaaminen seuraa Volodymyr Zelenskyin ja Donald Trumpin tapaamista 22. syyskuuta samassa kaupungissa. Zelensky kuvaili Trump-kokousta myönteiseksi ja sanoi Trumpin suhtautuvan myönteisesti Patriot-lisenssien myöntämiseen Ukrainalle.
-
Zelenskyi tapasi Trumpin New Yorkissa: Ukraina ehdotti energiataukoja ja keskusteluja Patriot-lisenssistä
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tapasivat 22. syyskuuta YK:n yleiskokouksen 81. istunnon yhteydessä New Yorkissa. Zelenskyi esitti aloitteen vastavuoroisesta iskujen lopettamisesta energiainfrastruktuuriin ja sanoi olevansa valmis tapaamaan Vladimir Putinin. Trump sanoi sodan loppuvan "nopeammin kuin ihmiset käsittävät" ja sanoi voivansa käyttää vastikään allekirjoitettua sanktiolakia painostuskeinona Venäjää kohtaan.
-
EU jatkoi Venäjä-pakotteita kolmeksi vuodeksi – kaksi oligarkia poistettiin listalta
EU:n suurlähettiläät pääsivät 22. syyskuuta 2026 sopuun Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä uhkaavia henkilöitä koskevien pakotteiden jatkamisesta 36 kuukaudeksi eli 22. syyskuuhun 2029 asti. Samalla venäläiset oligarkit Aliser Usmanov ja Mihail Fridman poistettiin listalta Latvian – ainoana eri mieltä olleen jäsenmaan – nostettua vastalauseensa ja äänestettyä tyhjää. Latvia ilmoitti samalla asettavansa kahdelle oligarkille omat kansalliset pakotteensa.
-
EU:n Coreper ei päässyt sopuun Venäjä-pakotteiden jatkamisesta – Slovakia ja Ranska vaativat kahden oligarkin poistamista listalta
EU:n pysyvien edustajien komitea (Coreper) ei onnistunut 21. syyskuuta sopimaan Venäjän vastaisen EU:n yksittäispakotepaketin jatkamisesta, joka kattaa noin 3 000 henkilöä ja yhteisöä. Slovakia ja Ranska vaativat Aliser Usašovin ja Mihail Fridmanin poistamista listalta, ja Latvia esti kompromissin, jossa poistaminen olisi vaihdettu 36 kuukauden jatkoon. Seuraava Coreper-kokous on 22. syyskuuta kello 9.00 Kiovan aikaa, ennen kuin pakotteet umpeutuvat keskiyöllä.
-
Ukraina iski suuren öljynjalostamon Moskovaan – laitos pysähtyi ja 45 % Venäjän jalostuskapasiteetista pois käytöstä
Ukrainan puolustusvoimat toteuttivat 20. syyskuuta suuren drone- ja ohjusammuntaoperaation Moskovaan ja Moskovan alueelle iskien Gazpromneft-Moskovan öljynjalostamoon Kapotnjan kaupunginosassa. Ukrainalaisjoukot osuivat jalostamon molempiin ensisijaisiin raakaöljyn tislausyksiköihin sekä isomerointiyksikköön, ja laitos keskeytti raakaöljyn jalostuksen kokonaan. Ukrainan yleisesikunnan mukaan kumulatiiviset iskut ovat pudottaneet yli 45 prosenttia Venäjän suunnitellusta öljynjalostuskapasiteetista. Iskupäivä osui Venäjän valtioduuman vaalipäivään, ja ISW:n arvion mukaan Venäjän viranomaiset priorisoivat äänestysaktiivisuutta siviilien turvallisuuden sijaan.
-
Trump vaati Zelenskyä lopettamaan iskut Venäjän öljynjalostamoihin – syynä nouseva dieselin hinta
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vaati 20. syyskuuta puhelinkeskustelussa Volodymyr Zelenskyä lopettamaan ukrainalaisten iskut Venäjän öljynjalostamoihin ja mainitsi sanan "dieselin" toistuvasti. Keskustelussa sovittiin kahdenvälisestä tapaamisesta New Yorkissa 22. syyskuuta YK:n yleiskokouksen yhteydessä. Seuraavana päivänä Trump kirjoitti Truth Social -palveluun, että Venäjä on "menettänyt hallinnan" dieselin tuotannostaan Ukrainan sodan vuoksi ja että "järjettömän ja loputtoman sodan" on loppua. Zelensky vastasi X:ssä olevansa valmis vastaaviin de-eskalaation askeliin, jos Venäjä lopettaa iskut Ukrainan energiainfraan, kriittiseen infrastruktuuriin ja elintarvikevienteihin.
-
Yhdysvallat varoittaa liittolaisia jopa viiden vuoden viiveistä asetoimituksissa – iskee myös Ukrainaan
Yhdysvallat on varoittanut liittolaisiaan, mukaan lukien Ukrainaa, että keskeisten ohjus- ja ilmapuolustusjärjestelmien toimitukset voivat viivästyä jopa viidellä vuodella, koska Yhdysvaltain asevoimat kuluttivat omat varastonsa Iranin sodassa. Pentagonin päätös asettaa omien varastojen täydentäminen etusijalle vaikeuttaa Ukrainan pyrkimyksiä hankkia lisää Patriot-torjuntaohjuksia ennen vaikeaa talvea. Useat Euroopan maat ja Japani odottavat monivuotisia toimitusviiveitä.
-
Ukrainan sotilastiedustelu näytti pohjoiskorealaista ohjuksen osaa Japanin valtuuskunnalle Kiovassa
Ukrainan sotilastiedustelupäällikkö (HUR) esitteli pohjoiskorealaisen ballistisen ohjuksen osia Japanin parlamenttivaltuuskunnalle, jota johti edustajainhuoneen puhemies Eisuke Mori, vierailulla Kiovaan 19. syyskuuta. HUR korosti, että Pohjois-Korean aseet uhkaavat myös Japania ja muita Aasian–Tyynenmeren alueen valtioita, ja vaati koordinoituja kansainvälisiä toimia Moskovan ja Pjongjangin välisen sotilasteknisen yhteistyön torjumiseksi.
-
Trump allekirjoitti Graham-sanktiolain Venäjää ja Irania vastaan
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump allekirjoitti 18. syyskuuta 2026 Lindsey O. Graham Sanctioning Russia and Iran Act -lain (HR 5334). Laki antaa presidentille oikeuden asettaa jopa 100 prosentin tuontitullit maille, jotka ovat Venäjän raakaöljyn ja maakaasun viiden suurimman ostajan joukossa tai jotka auttavat Venäjää kiertämään energiapakotteita. Kiina, Intia ja Turkki on mainittu mahdollisina kohteina. Senaatti oli hyväksynyt lain 7. elokuuta äänin 86–11, edustajainhuone 16. syyskuuta (yksi lähde mainitsee 17. syyskuuta) äänin 262–159.
-
Ukrainalainen drooni-isku pysäytti Jaroslavlin öljynjalostamon – 40 % kapasiteetista pois käytöstä
Ukrainalaiset droonit iskivät torstaina 17. syyskuuta Venäjän Jaroslavlin öljynjalostamoon (YANOS) ja vaurioittivat sen ensimmäisen käsittelyn yksikköä AVT-3, minkä vuoksi laitos keskeytti raakaöljyn jalostuksen. Reuters kertoi keskeytyksestä neljään alan lähteeseen vedoten. YANOS on Venäjän kuudenneksi suurin jalostamo, ja se on Rosneftin ja Gazprom Neftin yhteisessä omistuksessa.
-
Ukraina iski Rostovin sotilaskentälle ja Jaroslavlin öljynjalostamolle – Zelenskyi vahvisti iskut
Ukrainan joukot iskivät 17. syyskuuta yöllä Venäjällä Rostovin sotilaskentälle ja Jaroslavlin Slavneft-JANOS-öljynjalostamolle. Presidentti Zelenskyin mukaan Rostovin kentällä tuhottiin yksi An-12, kaksi An-26 -kuljetuskonetta ja kolme helikopteria. Jaroslavlin isku toteutettiin SBU:n, SBS:n, HUR:n ja SZR:n yhteisoperaationa. Kummankaan puolen paikallisviranomaiset eivät ilmoittaneet uhreista.