Європейська правда
Yevropeiska Pravda (Euroopan totuus) on ukrainalainen verkkojulkaisu, joka keskittyy Euroopan integraatioon ja Ukrainan ulkopolitiikkaan. Se perustettiin vuonna 2009 osana Ukrainska Pravda -mediakokonaisuutta, ja se seuraa Ukrainan suhteita Euroopan unioniin, Natoon ja yksittäisiin Euroopan maihin. Julkaisulla on rinnakkainen englanninkielinen painos kansainväliselle yleisölle.
-
Macron ehdottaa ”kaksoismoratoriumia”: Ukrainan lopetettava iskut Venäjän öljynjalostamoihin, Venäjän lopetettava taistelut Mustallamerellä
Ranskan presidentti Emmanuel Macron ilmoitti haastattelussa ranskalaisille TV-kanaville aikovansa esittää niin kutsuttua kaksoismoratoriumia osana diplomaattisia toimia energiamarkkinoiden jännitteiden hillitsemiseksi. Pakettiin kuuluvat iskujen lopettaminen Venäjän öljynjalostamoita vastaan ja sotatoimien lopettaminen Mustallamerellä. Macron kertoi myös Ranskan työstävän Hormuzinsalmen meriliikenteen palauttamista ja aikovansa vedota G7-maita käyttämään strategisia öljyvarantojaan uudelleen.
-
EU:n Coreper ei päässyt sopuun Venäjä-pakotteiden jatkamisesta – Slovakia ja Ranska vaativat kahden oligarkin poistamista listalta
EU:n pysyvien edustajien komitea (Coreper) ei onnistunut 21. syyskuuta sopimaan Venäjän vastaisen EU:n yksittäispakotepaketin jatkamisesta, joka kattaa noin 3 000 henkilöä ja yhteisöä. Slovakia ja Ranska vaativat Aliser Usašovin ja Mihail Fridmanin poistamista listalta, ja Latvia esti kompromissin, jossa poistaminen olisi vaihdettu 36 kuukauden jatkoon. Seuraava Coreper-kokous on 22. syyskuuta kello 9.00 Kiovan aikaa, ennen kuin pakotteet umpeutuvat keskiyöllä.
-
Kallas ehdottaa EU-pakotteita Venäjän duuman vaalien järjestäjille miehitetyillä Ukrainan alueilla
EU:n ulkosuhteiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas ilmoitti X-viestipalvelussa ehdottavansa pakotteita henkilöille, jotka ovat mahdollistaneet Venäjän valtioduuman vaalien järjestämisen miehitetyillä Ukrainan alueilla. Kallas luonnehti vaaleja "simulaatioksi demokratiasta" ja totesi Kremlin tukahduttaneen mielipiteenvapauden ja estäneen kansainvälisten vaalitarkkailijoiden pääsyn. Vaalit pidettiin 18.–20. syyskuuta sekä Venäjällä että miehitetyillä ukrainalaisalueilla.
-
EU:n vuosien 2028–2034 budjettiluonnoksessa 100 miljardia euroa Ukrainalle – hanketta ei toistaiseksi kyseenalaisteta
EU:n seuraava monivuotinen rahoituskehys kattaa vuodet 2028–2034, ja sen luonnokseen sisältyy 100 miljardin euron suunniteltu kohdistus Ukrainalle. Korkea-arvoinen EU-diplomaatti kertoi nimettömänä, ettei kyseistä summaa toistaiseksi kyseenalaisteta. EU:n johtajien huippukokouksessa Brysselissä 15.–16. lokakuuta oli määrä käsitellä laajasti vuosien 2028–2034 budjettia.
-
Marine Le Pen: Ranska ei voi enää jatkaa Ukrainan taloudellista tukemista entiseen tapaan
Ranskan äärioikeistolaisen Kansallinen liittouma -puolueen epävirallinen johtaja Marine Le Pen ilmoitti LCI-televisiokanavan haastattelussa, että Ranska ei voi enää tarjota Ukrainalle samaa taloudellista tukea kuin aiemmin maan oman taloustilanteen heikentymisen vuoksi. Le Pen korosti, ettei hänen kantansa ole "vihamielinen teko Ukrainaa kohtaan", ja että Ranska voi yhä kouluttaa ukrainalaissotilaita ja toimittaa puolustusvälineistöä. Hän ajoi myös "suuren rauhankonferenssin" järjestämistä Venäjän hyökkäyssodan diplomaattiseksi ratkaisemiseksi. Lausunnon välitti Le Figaro, ja sen referoivat muun muassa Ukrainska pravda ja Yevropeiska pravda.
-
Ukrainan pääsyyttäjä Kravtšenko ilmoitti epäilystä NABUn johtajaa vastaan ja lähti maasta – Zelenskyi vaatii erottamista
Ukrainan pääsyyttäjä Ruslan Kravtšenko, joka oli edellisviikolla jättänyt eronpyyntönsä NABUn ja SAPOn suuren korruptioepäilyn vuoksi, ilmoitti 14. syyskuuta videokirjeessä allekirjoittaneensa epäilyilmoituksen NABU-pääjohtaja Semen Kryvonosia vastaan ja lähti samana yönä maasta. Presidentti Zelenskyi vaati välitöntä erottamista, keskeytti Kravtšenkoa koskevan toimivallan asetuksella nro 905/2026 ja toimitti parlamentille virallisen erottamisesityksen; äänestys on alustavasti 15. syyskuuta. Euroopan komissio totesi olevansa tietoinen tilanteesta ja korosti, että riippumattomat korruptiontorjuntaelimet ovat oikeusvaltiokehityksen kulmakivi.
-
Trump: Ukraina voi saada lisenssin Patriot-ohjusten tuotantoon, mutta vain "vanhemman version"
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi toimittajille lentokoneessaan, että Ukraina voi saada lisenssin valmistaa Patriot-ilmatorjuntaohjusjärjestelmän ohjuksia, mutta vain "vähemmän modernia" versiota. Trump ei täsmentänyt, mistä ohjusversiosta neuvotteluissa tarkalleen on kyse. Lausunto tuli päivää sen jälkeen, kun Zelenskyi sanoi Trumpin kanssa "poliittisesti" ratkaisseensa Patriot-ohjusten tuotantokysymyksen.
-
Trump vaati Zelenskyä lopettamaan iskut Venäjän diesellaitoksiin ja syytti niitä globaalista polttoainepulasta
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vaati 13. syyskuuta 2026 Irlannissa golf-turnauksen yhteydessä Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyä lopettamaan iskut Venäjän diesel-infrastruktuuria vastaan ja syytti näitä iskuja maailmanlaajuisesta dieselpulasta. Trump sanoi, ettei pula johdu Yhdysvaltain sotatoimista Lähi-idässä, ja kertoi keskustelleensa asiasta Zelenskyin kanssa. Puolan ulkoministeri Radosław Sikorski ja eurooppalainen virkamies ovat eri mieltä Trumpin väitteestä.
-
Yhdysvaltain erityislähettiläät vierailivat Kiovassa – ei läpimurtoa, kolmen osapuolen neuvottelut tavoitteena
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin erityislähettiläät Steve Witkoff ja Jared Kushner tapasivat 5. syyskuuta Vladimir Putinia Moskovassa ja 6. syyskuuta Volodymyr Zelenskyiä Kiovassa. Kiovassa käytiin kolme neuvottelukierrosta, joista toiseen osallistuivat Ranskan, Saksan ja Britannian kansallisen turvallisuuden neuvonantajat. Osapuolet kertoivat käyneensä keskusteluja sodan lopettamisen parametreistä ja Ukrainalle annettavasta "talvipaketista", mutta konkreettisesta läpimurrosta ei ilmoitettu. Kremlin tiedottajan mukaan Venäjä ei sulje pois paluuta kolmen osapuolen neuvotteluihin, mutta ajankohdasta on ennenaikaista puhua.
-
Trumpin erikoislähettilät Witkoff ja Kushner matkustavat Moskovaan ja Kiovaan – Zelenskyi vahvisti vierailun
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin erikoislähettiläät Steve Witkoff ja Jared Kushner ovat matkustamassa viikonloppuna Moskovaan ja sunnuntaiksi Kiovaan. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vahvisti vierailut perjantai-illan puheessaan 4. syyskuuta ja kertoi, ettei Ukraina iske Venäjän ilmatilaan neuvottelujen aikana, jos Venäjä toimii samoin. Trump sanoi lähettiläiden kantavan mukanaan ehdotusta sodan lopettamiseksi.
-
Britannia ja Ranska keskustelivat SCALP-ohjusten kokoonpanolinjojen perustamisesta Ukrainaan
Ison-Britannian pääministeri Andy Burnham ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron tapasivat Downing Streetillä ja keskustelivat seuraavista askeleista SCALP-risteilyohjusten paikallisten kokoonpanolinjojen perustamiseksi Ukrainaan. Tapaamisessa käytiin läpi myös edellisellä viikolla Kiovassa pidetyn "halukkaiden liittouman" kokouksen tulokset.
-
Unkari jatkaa Ukrainan EU-jäsenyysneuvottelujen estämistä – Magyar sitoo tuen vähemmistöoikeuksiin
Unkarin pääministeri Péter Magyar ilmoitti 3. syyskuuta, että Unkari tukee Ukrainan EU-jäsenyysneuvotteluja vain, jos vakiomenettelyä noudatetaan ja että vähemmistöoikeudet ovat keskeinen edellytys. Ukrainan mukaan maa on täyttänyt toisen ja kolmannen neuvotteluklusterin avaamisen ehdot, ja Unkarin esiin nostamat kysymykset kuuluvat jo avatulle ensimmäiselle klusterille.