Європейська правда
Yevropeiska Pravda (Euroopan totuus) on ukrainalainen verkkojulkaisu, joka keskittyy Euroopan integraatioon ja Ukrainan ulkopolitiikkaan. Se perustettiin vuonna 2009 osana Ukrainska Pravda -mediakokonaisuutta, ja se seuraa Ukrainan suhteita Euroopan unioniin, Natoon ja yksittäisiin Euroopan maihin. Julkaisulla on rinnakkainen englanninkielinen painos kansainväliselle yleisölle.
-
Zelenskyi ja Erdoğan käsittelivät Venäjän sodan ja Mustan meren turvallisuutta Istanbulissa
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi teki 31. lokakuuta 2026 työmatkan Turkkiin ja kohtasi presidentti Recep Tayyip Erdoğanin Istanbulissa. He käsittelivät maiden kahdenpuolisuutta, Venäjän aloittamaa sotaa, Mustan meren turvallisuutta sekä Turkin mahdollista osallistumista neuvotteluihin. Zelenskyi sanoi, ettei vielä tiedetä, minkälaiset neuvottelumuodot toteutuvat marraskuussa.
-
Puolan Lvivin aluehallitus nimesi vuoden 2027 UPA:n, Roman Šuhevytšin ja Oleh Olhytyšin vuodeksi
Lvivin aluevaltuusto päätti 20. lokakuuta julistaa vuoden 2027 Ukrainian Insurgent Armijan, Roman Šuhevytšin ja运行 Oleg Olžyčin vuodeksi. Päätös aiheutti jyrkän vastareaktion Puolassa, jossa ministerit syvittivät sitä historian muistamisen ja kahdenkeskisten suhteiden kannalta. Puolan ulkoministeri Rad-osław Sikorski allekirjoitti myös pyynnön lisätä päätöksen alullepanijan Sviatoslav Šeremetan Puolan ei-toivottujen henkilöiden listalle.
-
Rubio: Ukraina ei olisi olemassa ilman Yhdysvaltain apua
USA:n ulkoministeri Marco Rubio sanoi, että Ukraina ei olisi olemassa ilman Yhdysvaltain miljardien dollarien apua, joka aloitettiin Bidenin hallinnon aikana ja jatkuu nykyhallinnon aikana. Hän kiisti ukrainalaisviranomaisten väitteet, joiden mukaan Valkoinen talo olisi rajoittanut tukea Kiovalle. Asiasta kertoivat sekä Rubio että presidentti Volodymyr Zelenskyi, jotka kävivät 20. lokakuuta puhelinkeskustelun.
-
Oslo-kokous: Zelensky ja Witkoff neuvottelivat, seuraavaksi Washington lähettää viestin Moskovaan
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky tapasi 20. lokakuuta Oslossa Yhdysvaltain erikoislähettilään Steve Witkoffin, johon liittyivät Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre ja Suomen presidentti Alexander Stubb. Trumpin vävy Jared Kushner osallistui etänä flunssan vuoksi. Kokouksessa käsiteltiin Ukrainan turvatakuita, aluekysymyksiä, pakotteita ja jälleenrakennusta, ja Witkoffin oli määrä matkustaa Pietariin tapaamaan Vladimir Putinia viemään Oslossa laadittu asiakirja eri turvatakuuvaihtoehdoista.
-
Ukrainan varapääministeri Chentsov vastustaa kilpailullista valintaa yleisen syyttäjän virkaan
Eurooppa-integraatiosta vastaava varapääministeri Vsevolod Chentsov sanoi Jevropeiska Pravdalle antamassaan haastattelussa, ettei hän pidä yleisen syyttäjän viran kilpailullista täyttämistä tarpeellisena eikä mahdollisena. Hän väitti, ettei EU-vaatimuksissa edellytetä tällaista kilpailua ja ettei vastaavaa eurooppalaista käytäntöä ole. Kommentit ovat ristiriidassa parlamentin korruptiontorjuntavaliokunnan puheenjohtajan Anastasia Radinan aiemman kannan kanssa, ja niistä on syntynyt hallituksen sisäinen erimielisyys yleisen syyttäjän viran täyttämisestä.
-
Ukrainan varapääministeri: Ukraina ja Unkari ovat "kääntäneet sivun" suhteissaan
Ukrainan Euroopan integraatiosta vastaava varapääministeri Vsevolod Chentsov sanoi haastattelussa Brysselissä, että Ukraina ja Unkari ovat kääntäneet sivun suhteissaan sen jälkeen, kun Unkari oli aiemmin luonut esteitä Ukrainian EU-tielle. Kommentit annettiin pian presidentti Volodymyr Zelenskyin ja Unkarin pääministeri Péter Magyarin tapaamisen jälkeen EU-huippukokouksen yhteydessä 16. lokakuuta. Chentsov esitteli myös kansallisten vähemmistöjen oikeuksia koskevan tiekartan ja toivoi kahden seuraavan neuvotteluklusterin avautumista.
-
Zelenskyi keskusteli Trumpin edustajien Witkoffin ja Kushnerin kanssa – keskustelu koski ilmapuolustusta ja diplomatian seuraavia askeleita
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi sunnuntaina 18. lokakuuta käyneensä puhelinkeskustelun Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin edustajien Steve Witkoffin ja Jared Kushnerin kanssa. Keskustelussa käytiin läpi hiljattain Floridassa pidetyn Ukraina–Yhdysvallat-tapaamisen tuloksia, ilmapuolustuskysymystä, Venäjän jatkuvia iskuja sekä seuraavia askeleita diplomatiassa.
-
Zelenskyi vastasi Le Penin Ukrainalle annettavan rahoituksen lopettamista koskevaan lausuntoon: yhteistyö on molempia hyödyttävää
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kommentoi Ranskan presidentinvaalien oikeistopopulistisen ehdokkaan Marine Le Penin lausuntoa, jonka mukaan tämä lopettaisi Ranskan tuen Ukrainalle päästessään valtaan. Zelenskyin mukaan Ukrainan armeijan taistelu- ja teknologinen kokemus on tärkeää Ranskalle, ja ranskalainen teollisuus hyötyisi yhteistyöstä ja yhteistuotannosta.
-
Le Pen: Ranska ei tue EU-rahoitusta Ukrainalle ja leikkaa EU:n budjettia
Marine Le Pen sanoi Financial Times -haastattelussa, että jos hänestä tulee presidentti, hän leikkaa jyrkästi EU:n budjettia ja Brysselin valtaa. Hän ilmoitti Pariisin vastustavan EU-rahoitusta Ukrainalle, lopettavansa kahdenvälisen avun Kiovulle pois lukien rajattu operatiivinen tuki ja ukrainalaissotilaiden koulutus, vastustavansa Ukrainan EU-jäsenyyttä sekä ajavansa "suurta rauhankonferenssia" sodan diplomatiseksi ratkaisuksi. Le Pen johtaa Ranskan vuoden 2027 presidentinvaalien mielipidemittauksia.
-
Miamon kokous ja ”neliosainen rauhansuunnitelma”: Trumpin ja Putinin diesel-sopimus kuohuttaa Ukrainaa ja Eurooppaa
9. lokakuuta Floridassa järjestettiin kuuden tunnin kokous, jossa Yhdysvaltain erikoislähettiläät Jared Kushner ja Steve Witkoff tapasivat ukrainolaisen valtuuskunnan sekä Britannian, Ranskan, Saksan, EU:n ja Naton edustajia. Samana päivänä Trump ilmoitti sopimuksesta Putinin kanssa venäläisen dieselin toimittamisesta Yhdysvaltain ja muiden maiden markkinoille. Zelensky tuomitsi Trumpin yksipuolisen päätöksen ”epäreiluksi ja epärehelliseksi” ja kieltäytyi lopettamaan iskuja venäläisiä öljynjalostamoja vastaan. The Washington Post paljasti neliosaisen Yhdysvaltain ja Euroopan yhteisen rauhansuunnitelman, jonka Ukrainaan palatsiyhteistyöneuvonantaja Dmytro Lytvyn kuitenkin kuvasi olevan ”ei huonoa PR:ää” amerikkalaisten puolelta, ei sovittua yhteistä asiakirjaa.
-
EU maksoi Venäjälle 197 miljardia euroa fossiilisista polttoaineista – Trump väitti 250 miljardia dollaria
EU:n lähteen mukaan EU-maat ovat maksaneet Venäjälle noin 197 miljardia euroa (noin 209 miljardia dollaria) fossiilisista polttoaineista maaliskuusta 2022 heinäkuuhun 2026. Luku on ristiriidassa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin sosiaalisessa mediassa esittämän 250 miljardin dollarin väitteen kanssa. Samalla Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi arvosteli Trumpin ja Vladimir Putinin sopimusta venäläisen dieselpolttoaineen viennin sallimisesta "epäreiluksi ja epärehelliseksi".
-
NATO: Venäjän syyskuun tappiot yli miljonardi – kymmenkertaiset Ukraihin verrattuna
Korkea-arvoinen Naton sotilasviranomainen arvioi Bloombergille, että Venäjän henkilövahingot Ukrainan sodassa olivat syyskuussa yli miljonardi ihmistä, joista jopa 28 000 sai surmansa. Ukrainalaisjoukkojen tappiot samalta ajanjaksolta olivat arvion mukaan noin 5 000 – noin kymmenesosa Venäjän luvuista. Bloomberg totesi, ettei se voinut varmentaa lukuja.
-
Ukrainalainen opiskelija pidätetty Puolassa epäiltynä rasistisesta puukotusjuonesta
Puolassa on pidätetty ukrainalainen 21-year-old opiskelija Yaroslav F., jota epäillään satunnaisen ihmisen tappamisen valmistelusta. Epäilyn mukaan tekoa motivoivat rotuviha ja internet-haaste nimeltä "Bloody Friday". Lublin-Zachodin alueoikeus määräsi kolmen kuukauden tutkintavankeuden, ja epäilty voi saada jopa 15 vuoden vankeustuomion. Tapaus liittyy Puolassa viime aikoina lisääntyneisiin koulujen puukotusvälikohtauksiin.
-
Trumpin hallinto uhkaa pysäyttää asevirrat Ukrainalle – samalla kun Trump julisti "energia-aseenvapauden"
Yhdysvaltain Trump-hallinto uhkaa keskeyttää PURL-asehankintamekanismin ja tiedustelutiedon jakamisen Ukrainan kanssa, ellei Ukraina lopeta kaukolentoiskuja Venäjän energiainfrastruktuuria vastaan. Financial Timesin mukaan eurooppalaiset virkamiehet saivat Yhdysvaltain virkamiehiltä puheluita lauantaina ja sunnuntaina. Valkoinen talo kieltäytyi kommentoimasta. Samana sunnuntaina Trump ilmoitti Truth Social-sseiossa välittömästä "energia-aseenvapaasta", jota Zelensky sanoo Venäjän rikkovan jo samana päivänä.
-
Trump ja Putin sopivat venäläisen dieselin paluusta markkinoille – EU valmistelee uutta suurta pakotepakettia
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti 9. lokakuuta puhelinkeskustelun jälkeen Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa sopimuksesta, joka avaa venäläiselle dieselille pääsyn Yhdysvaltain ja maailmanmarkkinoille. Ukrainalaiset ja eurooppalaiset johtajat arvostelivat diätkään jyrkästi. EU:n ulkoministerit aikovat hyväksyä 12. lokakuuta sodan alkamisen jälkeen suurimman pakotepakettinsa Venäjää vastaan.
-
Saksan tiedustelupomon varoitus: Saksa vaarassa joutua aseelliseen konfliktiin Venäjän kanssa
Saksan liittotasavallan tiedustelupalvelun (BND) päällikkö Martin Jäger sanoi Bundestagissa, että Saksan ja Venäjän välinen vastakkainasettelu on saanut "uuden, vaarallisemman luonteen" ja että Saksa on vaarassa joutua väkivaltaiseen konfliktiin Venäjän kanssa. Jäger kuvasi Venäjän toimia Saksaa vastaan "varjona" käytäväksi sodaksi ja mainitsi esimerkkinä Leipzigan lentoasemaan kohdistetun hyökkäysyrityksen. BND ei kuitenkaan näe merkkejä laajamittaisen Venäjän hyökkäyksen valmistelusta NATO:n alueelle.
-
Saksan liittokansleri Merz vieraili Kiovissa – yli 1,3 miljardin euron tukipaketti ja 15 sopimusta
Saksan liittokansleri Friedrich Merz saapui 4. lokakuuta ilmoittamatta Kiovaan erityisjunalla mukanaan talousministeri Katherina Reiche sekä noin kymmenen puolustus- ja energiasektorin yritysjohtajaa. Vierailun aikana ilmoitettiin yli 1,3 miljardin euron kattavasta tukipaketista, allekirjoitettiin 15 Ukrainan ja Saksan välistä sopimusta yhteisarvoltaan yli 8,5 miljardia euroa, ja Merz vetosi julkisesti Vladimir Putiniin hyökkäysten lopettamiseksi ja neuvotteluihin palaamiseksi.
-
EU ehdottaa "asteittaista integraatiota" – Ukraina, Moldova, Albania ja Montenegro saavat ensimmäisinä etusijalle asetetut etenemissuunnitelmat
Euroopan komissio on laatinut ehdotuksen, joka tarjoaa ehdokasmaille esteetöntä kauppaa ja pääsyn EU:n tutkimusohjelmiin jo hakemusten käsittelyn aikana. Ukraina, Moldova, Albania ja Montenegro saisivat priorisoidut etenemissuunnitelmat, kun taas muiden ehdokkaiden prosessi hidastuu. Taloudelliset edut on sidottu EU:n ulkopoliittisten tavoitteiden tukemiseen ja kriittisten teknologioiden suojaamiseen.
-
Venäjän drooni iski Kiovan kansallisen tiedeakatemian päärakennukseen – vähintään kaksi kuoli
Maanantaina 28. syyskuuta venäläinen suihkukäyttöinen drooni iski Ukrainan kansallisen tiedeakatemian (NASU) presidium-rakennukseen Kiovan keskustassa. Isku aiheutti suuren tulipalon ja osittaisen tuhoutumisen kolmikerroksisen rakennuksen toisessa ja kolmannessa kerroksessa. Ainakin kaksi ihmistä kuoli ja useita loukkaantui; muun muassa entisen NSDC-sihteerin ja NASU:n varapresidentin Volodymyr Horbulinin avustaja Nataliia Bukalo sai surmansa. Iskun tuomitsivat useat EU- ja eurooppalaiset johtajat.
-
EU valmistelee jäsenyyspolkuja neljälle hakijalle – Ukraina, Moldova, Montenegro ja Albania
EU kehittää yksilöllisiä etenemissuunnitelmia neljälle pisimpänä olleelle ehdokasmaalle: Ukrainalle, Moldovalle, Montenegrolle ja Albanialle. Suunnitelmat antavat ensi kerran nimenomaisen lupauksen jäsenyydestä, jos uudistuksia jatketaan, ja sisältävät ohjeelliset aikataulut neuvotteluklustereiden läpiviemiselle. Seitsemän muuta hakijaa jää tässä vaiheessa suunnitelmien ulkopuolelle, ja rinnalla valmistellaan erillistä laajentumispolitiikan uudistusta, joka esitellään 6. lokakuuta.