Andri Sybiha
Andrij Sybiha on ukrainalainen diplomaatti, joka toimii Ukrainan ulkoministerinä. Ennen nimitystään syyskuussa 2024 hän oli toiminut korkeissa tehtävissä Ukrainan ulkoministeriössä.
-
Venäjä iski Ukrainaan massiivisella ohjus- ja drooni-iskulla; pääkohteena oli Kiova
Venäjä kohdisti 21.–22. lokakuuta yöllä Ukrainaan laajalle, yhdistetylle ohjus- ja drooni-iskun, jonka pääkohteena oli Kiova. Kiovaa kohti laukaistiin kolmessa aaltoissa yhteensä 21 ballistista ohjusta. Ainakin yksi ihminen kuoli ja 22 loukkaantui, mukaan lukien neljä lasta. Iskut vahingoittivat asuinrakennuksia, sairaala-infrastruktuuria, kauppakeskuksia, Päiväsaarten siltaa ja metrorakenteita.
-
Ukraina ja Venäjä sopivat paikallisen tulitauon Oleskyyn humanitaarista evakuointia varten
Ukraina ja Venäjä sopivat paikallisesta tulitauosta ja humanitaarisesta operaatiosta Oleskyyn, jotta kaupunkiin voitaisiin toimittaa apua ja siviilit evakuoida turvallisen käytävän kautta. Sopimus sisältää tulitauon, humanitaaristen kuormien toimituksen ja kaupungin asukkaiden vapaan liikkumisen. Oleskyyn on jäänyt noin 2 000 ihmistä, joista lähes 50 on lapsia.
-
Oslo-kokous: Zelensky ja Witkoff neuvottelivat, seuraavaksi Washington lähettää viestin Moskovaan
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky tapasi 20. lokakuuta Oslossa Yhdysvaltain erikoislähettilään Steve Witkoffin, johon liittyivät Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre ja Suomen presidentti Alexander Stubb. Trumpin vävy Jared Kushner osallistui etänä flunssan vuoksi. Kokouksessa käsiteltiin Ukrainan turvatakuita, aluekysymyksiä, pakotteita ja jälleenrakennusta, ja Witkoffin oli määrä matkustaa Pietariin tapaamaan Vladimir Putinia viemään Oslossa laadittu asiakirja eri turvatakuuvaihtoehdoista.
-
Euroopan parlamentin varapuhemies Pina Picierno aloitti nälkälakon Oleshkyjen puolesta
Euroopan parlamentin varapuhemies Pina Picierno ilmoitti 20. lokakuuta sosiaalisessa mediassa aloittavansa nälkälakon kiinnittääkseen kansainvälistä huomiota miehitetyssä Oleshkyssä Hersonin alueella vallitsevaan humanitaariseen kriisiin. Hän vaatii välitöntä humanitaarista tulitaukoa, pääsyä elintarvikkeisiin ja lääkkeisiin sekä siviilien turvallista evakuointia kaupungista. Aamuun 21. lokakuuta mennessä 277 ihmistä oli liittynyt hänen aloitteeseensa.
-
WSJ: Putin ehdotti Trumpin ja Xin huippukokousta – ilman Zelenskyiä
Wall Street Journal kertoi Vladimir Putinin ehdottaneen Yhdysvaltain presidentille Donald Trumpille ja Kiinan johtajalle Xi Jinpingille kolmenvälistä huippukokousta APEC-kokouksen yhteyteen Shenzheniin 18.–19. marraskuuta. Kokoukseen ei suunnitella Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin osallistumista, ja sen tarkoitus olisi keskustella sodan lopettamisesta Venäjän kannalta suotuisin ehdoin. Trump ei ole vielä hyväksynyt osallistumistaan, ja Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio vahvisti 19. lokakuuta Uzbekistanissa, että keskusteluja tapaamisesta on käyty. Ukrainalaiset ja eurooppalaiset tahot ovat tyrmänneet ajatuksen.
-
Venäjän isku tuhosi Datagroupin datakeskuksen Kiovassa – yhtiön mukaan sitä ei voida enää palauttaa
Venäjän ballististen ohjusten isku Kiovaan yöllä 19. lokakuuta tuhosi täysin teleoperaattori Datagroupin datakeskuksen laitteiston ja infrastruktuurin. Yhtiö kertoi, että keskusta ei voida enää palauttaa eikä sen toimintaa jatkaa, mutta asiakkaita palvellaan varasijoilta. Samassa iskussa vaurioitui muun muassa sairaalan diagnostiikkakeskus, ostoskeskus Cosmo Multimall, asuinrakennuksia, metrolaitteita ja valtionhallinnon rakennus kolmessa Kiovan piirissä. Ukrainan hätäpalvelun mukaan iskussa kuoli yksi ja haavoittui vähintään kymmenen ihmistä.
-
Ukrainan varapääministeri: Ukraina ja Unkari ovat "kääntäneet sivun" suhteissaan
Ukrainan Euroopan integraatiosta vastaava varapääministeri Vsevolod Chentsov sanoi haastattelussa Brysselissä, että Ukraina ja Unkari ovat kääntäneet sivun suhteissaan sen jälkeen, kun Unkari oli aiemmin luonut esteitä Ukrainian EU-tielle. Kommentit annettiin pian presidentti Volodymyr Zelenskyin ja Unkarin pääministeri Péter Magyarin tapaamisen jälkeen EU-huippukokouksen yhteydessä 16. lokakuuta. Chentsov esitteli myös kansallisten vähemmistöjen oikeuksia koskevan tiekartan ja toivoi kahden seuraavan neuvotteluklusterin avautumista.
-
Puola noussut EU:n suurimmaksi viejäksi Ukrainaan – kauppataseen ylijäämä ennätykselliset 9,7 miljardia euroa
Puola on noussut EU:n suurimmaksi viejäksi Ukrainan markkinoille. Toukokuussa 2026 sen kauppataseen ylijäämä Ukrainan kanssa oli ennätykselliset 9,7 miljardia euroa. Puolan vienti Ukrainaan kasvoi lähes 170 prosenttia joulukuusta 2020 toukokuuhun 2026, ja sen osuus EU:n kokonaisviennistä Ukrainaan nousi 29,5 prosenttiin. Kasvua ovat vetäneet erityisesti energia- ja puolustustuotteet.
-
Ukrainan ulkoministeri vahvisti uudet apupaketit vähintään viidestä maasta
Ukrainan ulkoministeri Andriy Sybiha kertoi Ukrinformille, että Ukraina on saanut vahvistuksen uusista apupaketeista vähintään viideltä maalta. Paketit koskevat energiaa, humanitaarista apua ja puolustusta. Samalla pääministeri Serhiy Koretsky tapasi Sakan liittokanslerin Friedrich Merzin, Britannia ilmoitti 17 miljoonan punnan rahoituksesta Tšernobylin suojakammioon, ja presidentti Volodymyr Zelenskyi vieraili Brysselissä tapaamassa useita eurooppalaisia johtajia.
-
Zelensky: Ukraina jatkaa iskuja Venäjän öljynjalostamoihin
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky kertoi Financial Times -lehdelle, että Ukraina lopettaa Yhdysvaltain pyytämän kolmen päivän tauon ja jatkaa iskuja Venäjän öljynjalostamoihin. Hän sanoi Venäjän jatkaneen hyökkäyksiä Ukrainan energiainfrastruktuuriin tauon aikana, Yhdysvaltain uhkailleen tiedustelutiedon jakamisen ja Starlink-yhteyksien rajoittamisella sekä Yhdysvaltain varoittamatta jättäneen ballististen ohjusiskujen tulemisesta Kiovaan öinä 12.–13. lokakuuta. Asiasta kerrottiin 15. lokakuuta julkaistussa haastattelussa.
-
Zelensky ja Magyar tapasivat Brysselissä – ensimmäinen kahdenvälinen tapaaminen Magyarin virkakautena
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky ja Unkarin pääministeri Péter Magyar tapasivat kasvotusten Brysselissä EU-huippukokouksen yhteydessä 16. lokakuuta. Kyseessä oli ensimmäinen virallinen kahdenvälinen tapaaminen Magyarin virkaan astumisen jälkeen. Tapaaminen oli suljettu, ilman valtuuskuntia. Keskustelujen aiheina olivat muun muassa Ukrainan EU-jäsenyysneuvottelut, vähemmistöjen oikeudet ja maiden välinen kauppa.
-
Zelensky: Yhdysvallat varoitti Ukrainaa tiedustelutietojen ja aseiden jakelun keskeyttämisestä, ellei se lopeta iskuja venäläisiin öljynjalostamoihin
Presidentti Volodymyr Zelensky vahvisti NPR-haastattelussa, että Trumpin hallinto oli varoittanut Ukrainaa mahdollisesta tiedustelutietojen jakamisen ja aseostojen keskeyttämisestä, jos ukrainalaiset joukot eivät lopeta iskuja venäläisiin öljynjalostamoihin. Zelensky kertoi varoituksen tulleen hänen kenraaleilleen, ei hänelle henkilökohtaisesti. Trump kiisti julkisesti, että tiedustelutietojen jakaminen olisi lopetettu. Samaan aikaan Kiovaa kohtasivat ballistiset iskut 12. ja 13. lokakuuta ilman ennakkovaroitusta yhdysvaltalaisilta kumppaneilta, ja SpaceX asetti nopeusrajoituksia Starlink/Starshield-päätteille, joita Ukrainan asevoimat käyttäävät.
-
Venäjän yöllinen yhdistelmäisku Ukrainaan: 39 ballistista ohjusta ja 128 droonia, sähköt poikki 600 000 ihmiseltä
Venäjä teki 13.–14. lokakuuta yön aikana laajan yhdistelmäiskun Ukrainaan käyttäen 39 ballistista ohjusta ja 128 iskudroonia. Iskut kohdistuivat Kiovaan, Kiovan alueeseen ja Harkovaan, ja niissä vaurioitui energiainfrastruktuuria muun muassa Kiovan kolmella yhdistetyssä lämpö- ja voimalaitoksella (TEC), joista TEC-4 sai osuman. Ainakin 600 000 ihmistä jäi ilman sähköä, ja Kiovassa kuoli kolme ja loukkaantui yli 20 ihmistä. Iskun taustalla oli Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin muutamaa päivää aiemmin ilmoittama niin sanottu "energiaceasefire".
-
Droonit iskivät kahteen kauppa-alukseen Bulgarian rannikolla – toinen upposi, 11 merimiestä kateissa
Yöllä 12.–13. lokakuuta droonit iskivät kahteen rahtialukseen Bulgarian rannikon edustalla Mustallamerellä. Maltan lipun alla purjehtiva, Oodessassa rekisteröity ja ukrainalaisomisteinen CHELSEA 3 vaurioitui, mutta sen kaikki 15 miehistön jäsentä evakuoitiin Varnaan. Toinen alus upposi noin 17 merimailia itään Krapetsista – yksi miehistön jäsen pelastettiin, 11 on yhä kateissa. Bulgarian pääministeri Rumen Radev kutsui Venäjän suurlähettilään puhutteluun ja vetosi EU:n ja Naton apuun tutkinnassa. Ukraina ja EU:n komission puheenjohtaja syyttivät iskuista Venäjää, minkä Radev torjui vedoten todisteiden puutteeseen.
-
EU avasi Ukrainalle kaksi uutta neuvottelukokonaisuutta – edellytyksenä vähemmistöoikeuksia koskeva laki
Ukrainan parlamentti hyväksyi ja presidentti Zelenskyi allekirjoitti lain, joka takaa kansallisille vähemmistöille ja alkuperäiskansoille oikeuden kouluopetukseen heidän äidinkielellään, kun kieli on EU:n virallinen kieli. Lakia seuraavana päivänä EU avasi virallisesti neuvottelukokonaisuudet 2 (sisämarkkinat) ja 3 (kilpailukyky ja osallistava kasvu) Ukrainan liittymisneuvotteluissa neljännessä hallitusten välisessä konferenssissa Luxemburgissa. Kaikki 27 jäsenvaltiota olivat asiasta yksimielisiä, ja sekä Unkari että Romania tervehtivät lakia.
-
Miamon kokous ja ”neliosainen rauhansuunnitelma”: Trumpin ja Putinin diesel-sopimus kuohuttaa Ukrainaa ja Eurooppaa
9. lokakuuta Floridassa järjestettiin kuuden tunnin kokous, jossa Yhdysvaltain erikoislähettiläät Jared Kushner ja Steve Witkoff tapasivat ukrainolaisen valtuuskunnan sekä Britannian, Ranskan, Saksan, EU:n ja Naton edustajia. Samana päivänä Trump ilmoitti sopimuksesta Putinin kanssa venäläisen dieselin toimittamisesta Yhdysvaltain ja muiden maiden markkinoille. Zelensky tuomitsi Trumpin yksipuolisen päätöksen ”epäreiluksi ja epärehelliseksi” ja kieltäytyi lopettamaan iskuja venäläisiä öljynjalostamoja vastaan. The Washington Post paljasti neliosaisen Yhdysvaltain ja Euroopan yhteisen rauhansuunnitelman, jonka Ukrainaan palatsiyhteistyöneuvonantaja Dmytro Lytvyn kuitenkin kuvasi olevan ”ei huonoa PR:ää” amerikkalaisten puolelta, ei sovittua yhteistä asiakirjaa.
-
Trump ilmoitti ”energiaketjustaustauasta” – Kreml ei vahvistanut sopimusta, Venäjä iski ukrainalaiseen energiaan
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti 11. lokakuuta Truth Social -sivullaan niin sanotusta ”energiaketjustauksesta” Venäjän ja Ukrainan välillä ja sanoi kummankin osapuolen hyväksyneen sen. Valkoisen talon mukaan järjestely tarkoittaa aluksi vain iskujen lopettamista öljynjalostamoja vastaan. Kreml ei vahvistanut sopimusta, ja muutamaa tuntia myöhemmin Venäjä iski muun muassa Harkovan TEC-5-lämpövoimalaitokseen ja Kiovan energiakohteeseen. Asiasta kertoi 12. lokakuuta Varsovassa videoyhteydellä puhunut presidentti Volodymyr Zelenskyi, jonka mukaan Ukraina ei ollut saanut ilmoitusta etukäteen.
-
Ukraina laajensi kansallisten vähemmistöjen kielellisiä oikeuksia – Eduskunta hyväksyi lain
Ukrainan Verkhovna Rada hyväksyi 12. lokakuuta lain nro 16119, joka laajentaa kansallisten vähemmistöjen ja alkuperäiskansojen lasten oikeuksia saada opetusta äidinkielellään valtion kielen rinnalla. Laki poistaa Unkarin esittämän esteen EU:n laajentumisneuvotteluissa, ja sen odotetaan avaavan kaksi seuraavaa neuvotteluklusteria Luxemburgissa 13. lokakuuta järjestettävässä hallitustenvälisessä konferenssissa. Presidentti Zelenskyi allekirjoitti lain samana päivänä.
-
Trump solmi diilisopimuksen Putinin kanssa venäläisestä dieselistä ja vaati Ukrainaa vaihtamaan johtajansa
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti 9. lokakuuta puhelinkeskustelussa Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa sopimuksesta, joka sallii 300 000–3 miljoonan tonnin venäläisen dieselpolttoaineen tuonnin Yhdysvaltojen ja maailman markkinoille. Kreml purki heinäkuussa 2026 asettamansa dieselvientikiellon, ja Yhdysvaltain valtiovarainministeriö myönsi yleisluvan operaatioille 7. huhtikuuta 2027 asti. Trump vaati samalla julkisesti, että Ukraina valitsisi uuden presidentin, ja syytti Volodymyr Zelenskyä sodan lopettamatta jättämisestä. Zelensky tuomitsi päätöksen heikkoutena ja Putinin lahjana, ja Ukrainan, Yhdysvaltain, EU:n ja NATO:n edustajien Miami-keskustelut päättyivät ennenaikaisesti.
-
Ukrainalaisdrone iski venäläiseen Yandexin datakeskukseen Vladimirissa
Ukrainalaiset droonit vaurioittivat Yandexin datakeskusta Vladimirissa Moskovasta itään yöllä 11. lokakuuta, minkä seurauksena Yandex joutui keskeyttämään laitoksen toiminnan täysin. Hyökkäys oli kolmas Yandexin datakeskuksiin kohdistunut isku neljän päivän aikana ja se katkaisi Yandex Cloudin ru-central1-a-vyöhykkeen sähkönjakelun. Käyttäjät Venäjällä, Kazakstanissa, Valko-Venäjällä, Armeniassa ja Serbiassa menettivät pääsyn hakukoneeseen, Yandex Musiikkiin, Alice-ääniavustajaan, Taksi-palveluun ja muihin Yandex-palveluihin.