Andri Sybiha
Andrij Sybiha on ukrainalainen diplomaatti, joka toimii Ukrainan ulkoministerinä. Ennen nimitystään syyskuussa 2024 hän oli toiminut korkeissa tehtävissä Ukrainan ulkoministeriössä.
-
Zelensky: Ukraina valmis lopettamaan iskut Venäjän öljynjalostamoihin, jos Venäjä lopettaa iskut Ukrainan energiainfrastruktuuriin
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky ilmoitti 11. lokakuuta, että Ukraina on valmis lopettamaan iskut Venäjän öljynjalostamoihin ja energiakohteisiin vastineeksi siitä, että Venäjä lopettaisi iskut Ukrainan energiainfrastruktuuriin. Zelensky sanoi Ukrainan asevoimien saaneen tarvittavat käskyt ja korosti, että kaikkien de-eskalaatioaskeleiden on oltava molemminpuolisia ja tuettuja todellisilla takeilla. Samana päivänä Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli ilmoittanut välittömästä "energiacesarista" Ukrainan ja Venäjän välillä – Zelensky kuitenkin sanoi Axiosille, että tieto tuli hänelle yllätyksenä eikä Kiova ollut kuullut siitä diplomaattikanavien kautta. Venäjä jatkoi iskuja Ukrainan energiakohteisiin, mukaan lukien Harkovan TEC-5-lämpövoimalaan, samana päivänä.
-
Ukrainan presidentti Zelenskyi: Suomi toimittaa F-16-ammuksia Ukrainalle lähipäivinä
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ilmoitti lauantaina 10. lokakuuta käytyään puhelun Suomen presidentin Alexander Stubbin kanssa, että Ukraina saa Suomelta F-16-hävittäjien ammuksia lähipäivinä. Zelenskyi kiitti Stubbia Suomen tukipaketista Ukrainan ilmatilan suojaamiseksi ja kertoi F-16-ammusten olevan tällä hetkellä keskeisiä suihkumoottorikäyttöisten Shahed-droonien torjunnassa.
-
Trump vaati Ukrainaa vaihtamaan presidentin – taustalla dazinatsopimus Venäytymän kanssa
Yhdysvaltain president Donald Trump sanoi 10. lokakuuta, että Ukrainan on aika valita uusi presidentti, joka pystyy tekemään sopimuksen sodan lopettamiseksi Venäjän kanssa. Hän arvosteli Volodymyr Zelenskyä ja sanoi tämän kyenneen lopettamaan sodan "monia, monia kertoja" mutta valinneen olla tekemättä niin. Lausunto tuli päivä sen jälkeen, kun Trump kertoi 9. lokakuuta dazinatsopimuksesta Vladimir Putinin kanssa ja Yhdysvaltojen helventävän Venäjän polttoainevastuita.
-
Ukrainan delegaatio matkustaa Yhdysvaltoihin 9.–10. lokakuuta – Rubio kuvailee sotaa "strategiseksi umpikujaksi"
Ukrainan valtuuskunta matkustaa Yhdysvaltoihin 9.–10. lokakuuta kahden päivän neuvotteluihin presidentti Donald Trumpin erityislähettiläisten Jared Kushnerin ja Steve Witkoffin kanssa. Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio sanoi kreikkalaiselle Kathimerini-lehdelle, että Venäjän ja Ukrainan sodan diplomaattinen ratkaisu on tällä hetkellä "saavuttamattomissa", ja kuvaili tilannetta "strategiseksi umpikujaksi", josta ulospääsy löytyy vain neuvotteluin tai eskalaation kautta. Presidentti Volodymyr Zelenskyi torjui arvion Prylukyssa ja vaati Yhdysvaltoja kiristämään Venäjään kohdistuvia pakotteita sen sijaan, että se kävisi taloudellista yhteistyötä Moskovan kanssa.
-
Etelä-Korea kutsuu suurlähettiläänsä takaisin Ukrainoista Pohjois-Korean sotavankikohun takia
Etelä-Korean ulkoministeriö ilmoitti 8. lokakuuta kutsumansa suurlähettiläänsä Park Hee-changin (Park Ki-chanin) takaisin Ukrainoista. Päätös seuraa diplomaattista kiistaa, joka syntyi sen jälkeen kun Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ilmoitti 23. syyskuuta YK:n yleiskokouksessa Ukrainan siirtäneen kaksi vangittua pohjoiskorealaista sotavankia Etelä-Korealle. Samalla osapuolet ovat kiistelleet Etelä-Korean väitetyistä polttoainetoimituksista Venäjälle.
-
Baltian maat esittävät EU:lle kieltoa Venäjän viljan kauttakululle alueensa kautta
Liettuan pääministeri Mindaugas Sinkevičius ilmoitti, että Liettua esittää EU:lle Venäjän viljan kauttakulun kieltämistä unionin alueen kautta sekä Venäjän maataloussektorin oligarkkien lisäämistä pakotelistalle. Viron, Latvian ja Liettuan johtajat allekirjoittivat yhteisen kirjeen Eurooppa-neuvoston ja Euroopan komission johdolle, ja asiasta on määrä keskustella seuraavassa Eurooppa-neuvoston kokouksessa.
-
Venäjä teki yhden sodan suurimmista yhdistelmäiskuista Ukrainaan – osui Prylukyn asuintaloon
Venäjä toteutti 6.–7. lokakuuta yön aikana laajamittaisen ohjus- ja drooni-iskun Ukrainaan käyttäen ballistisia ohjuksia, risteilyohjuksia ja iskudrooneja. Iskut kohdistuivat muun muassa Kiovaan, Dnipropetrovskin, Pultavan ja Harkovan alueille sekä Prylukyn kaupunkiin Tšernihivin alueella, jossa viisikerroksisen asuintalon porraskäytävä tuhoutui. Presidentti Zelensky kutsui iskua yhdeksi sodan "ilkeimmistä" ja yhdisti sen Vladimir Putinin 74-vuotispäivään. Ukrainalaisen ilmapuolustuksen mukaan kello 09:00 mennessä oli torjuttu tai lamautettu 161 kohdetta.
-
EU:n suurlähettiläät sopivat historiansa suurimmasta Venäjä-pakotteiden paketista
EU:n jäsenmaiden suurlähettiläät pääsivät 7. lokakuuta sopuun uudesta Venäjä-pakotepaketista, joka on kuvattu tähän asti suurimmaksi henkilöpakotteiden paketiksi. Listalle lisätään 743 yksityishenkilöä ja 826 yritystä Venäjän sotateollisuuskompleksista, 77 Venäjän valtakunnanduumaan "valittua" miehitysalueilta sekä kolme Venäjän keskusvaalilautakunnan jäsentä. Lisäksi jatketaan kemiallisten aseiden leviämistä koskevaa pakoterekisteriä. Muodollinen hyväksyntä on määrä antaa EU:n ulkoasiainneuvoston kokouksessa 12. lokakuuta Luxemburgissa.
-
Unkari purki vetonsa: Ukrainalle avataan kaksi EU-neuvotteluklusteria
Unkari suostui 7. lokakuuta edistämään Ukrainan EU-jäsenyysneuvotteluja klustereissa 2 (sisämarkkinat) ja 3 (kilpailukyky ja osallistava kasvu). EU:n neuvoston COELA-työryhmä hyväksyi seulontatulokset, ja Coreper-suurlähettiläät päättivät lähettää Ukrainalle ja Moldovalle kirjeet neuvottelukantojen esittämiseksi. Avaukseen liittyvä hallitustenvälinen konferenssi voi pidetä 13. lokakuuta, jos Verkhovna Rada hyväksyy kansallisten vähemmistöjen oikeuksia koskevan lakiesityksen.
-
Bulgarian talousvyöhykkeellä droneilla hyökätty kahden kauppa-aluksen kimppuun – toinen upposi, toisen miehistö evakuoitiin
Tiistaina 6. lokakuuta droonit iskivät kahteen kauppa-alukseen Bulgarian yksinomaisella talousvyöhykkeellä Mustallamerellä. Togon lipun alla purjehtinut ALFA WATAN upposi kriittisten runkovaurioiden seurauksena ja sen miehistöä pidetään kadonneena; Palaun lipun alla purjehtinut ABLE syttyi tuleen, mutta sen kaikki 18 miehistön jäsentä evakuoitiin Bulgarian lautta DIOSCURIAan. Iskun kerrotaan olleen ensimmäinen Bulgarian talousvyöhykkeellä tapahtunut drooni-isku kauppalaivoja vastaan.
-
Kiovan Omega Telecom -datakeskus suljettiin Venäjän iskun jälkeen
Kiovalainen Omega Telecom -datakeskus lopetti toimintansa Venäjän iskun seurauksena. Yhtiö ilmoitti sulkemisesta Facebook-sivullaan noin keskiyöllä 6. lokakuuta ja kertoi asiantuntijoidensa työskentelevän viestintäyhteyksien ja internet-yhteyksien palauttamiseksi varapaikoilla. Tapaus on osa laajempaa venäläisten iskujen sarjaa ukrainalaisia data- ja televiestintäkohteita vastaan syys–lokakuussa.
-
EU saattaa avata kaksi uutta neuvottelukokonaisuutta Ukrainan ja Moldovan kanssa ensi viikolla
EU:n laajentumiskomissaari Marta Kos kertoi 5. lokakuuta Brysselissä, että seuraavat kaksi jäsenyysneuvottelujen kokonaisuutta – sisämarkkinat sekä kilpailukyky ja osallistava kasvu – voidaan avata Ukrainalle ja Moldovalle jo ensi viikolla Luxembourgissa pidettävässä hallitustenvälisessä konferenssissa. Ehtona on, että Ukrainan Verhovna Rada hyväksyy kansallisten vähemmistöjen oikeuksia koskevan koulutuslakiesityksen, jota Unkari on vaatinut.
-
Zelensky ja Macron keskustelivat puhelimessa – ukrainalaiset lentäjät aloittavat koulutuksen ranskalaisilla Rafale-hävittäjillä
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron kävivät 5. lokakuuta puhelinkeskustelun, jonka jälkeen Zelensky ilmoitti ukrainalaisten lentäjien aloittavan koulutuksen ranskalaisilla Rafale-monitoimihävittäjillä Ranskassa lähitulevaisuudessa. Keskusteluissa käsiteltiin myös uutta puolustusapupakettia, drone-torjuntatukea sekä yhteistyötä FREYJA-järjestelmän ja ohjus- ja pommituotannon lokalisoinnin parissa.
-
Saksan liittokansleri Merz vieraili Kiovissa – yli 1,3 miljardin euron tukipaketti ja 15 sopimusta
Saksan liittokansleri Friedrich Merz saapui 4. lokakuuta ilmoittamatta Kiovaan erityisjunalla mukanaan talousministeri Katherina Reiche sekä noin kymmenen puolustus- ja energiasektorin yritysjohtajaa. Vierailun aikana ilmoitettiin yli 1,3 miljardin euron kattavasta tukipaketista, allekirjoitettiin 15 Ukrainan ja Saksan välistä sopimusta yhteisarvoltaan yli 8,5 miljardia euroa, ja Merz vetosi julkisesti Vladimir Putiniin hyökkäysten lopettamiseksi ja neuvotteluihin palaamiseksi.
-
Etelä-Korean presidentti uhkasi Ukrainaa "lisätoimilla" kahden pohjoiskorealaisen sotavangin paljastuksen vuoksi
Etelä-Korean presidentti Lee Jae Myung uhkasi 2. lokakuuta X-julkaisussa "lisätoimilla", ellei Ukraina pyydä julkisesti anteeksi sitä, että presidentti Volodymyr Zelenskyi paljasti Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa kahden pohjoiskorealaisen sotavangin siirron Etelä-Koreaan. Ukrainalaiset kiistävät, että maiden välillä olisi ollut salassapitosopimusta, ja ulkoministeri Andrii Sybiha kuvasi tilannetta "diplomaattiseksi väärinkäsitykseksi".
-
Venäjän droonit iskivät Kiovan eteläisillan useita kertoja – kaupungissa liikennekaaos
Venäjän joukot iskivät Kiovan Pivdennyi- eli eteläsiltaan drooneilla useita kertoja 1.–2. lokakuuta 2026, minkä seurauksena silta suljettiin kokonaan liikenteeltä ja Paton- sekä Metrosiltaa rajoitettiin. Iskut aiheuttivat kaupungissa laajan liikennekaaoksen, ja samassa yössä drooni osui 25-kerroksiseen asuinrakennukseen Darnytsjan piirissä surmaten yhden ja haavoittaen kahta ihmistä.
-
Turkki ja YK järjestävät uusia Venäjän ja Ukrainan neuvotteluja Mustanmeren tulitauosta
Turkki ja YK järjestävät lokakuun alussa uusia Venäjän ja Ukrainan välisiä neuvotteluja, joissa tavoitteena on Mustanmeren tulitauko ja viljatoimitusten turvaaminen. Välimiehinä toimivat sveitsiläisen NGO:n Center for Humanitarian Dialogue edustajat. Dohan innottamaton tausta on vuoden 2022 viljasopimus, jonka Venäjä jätti vuotta myöhemmin. Venäjä asettaa sopimukselle kovia ehtoja, ja Ukrainan mukaan Moskova on hylännyt kaikki tulitaukoesitykset.
-
Venäjän droonit iskivät Kiovan Pivdennyi-siltaan useita kertoja 1. lokakuuta
Lokakuun 1. päivänä 2026 Venäjän droonit iskivät Kiovan Pivdennyi-siltaan useita kertoja – kahdesti päivällä lähelle sillan tukirakennetta ja kerran illalla sillan ajoradalle. Kiovan kaupunginjohtaja Vitali Klytško vahvisti iskut. Metro- ja linja-autoliikenne sillan yli keskeytettiin, mutta aamuiskun aikaan sillan ylittänyt metrojuna selvisi vaurioitta eikä matkustajille tai kuljettajalle koitunut vammoja. Iskut olivat ensimmäiset dokumentoidut Venäjän iskut merkittävään Kiovan Dnipro-joen ylittävään liikennesiltaan sitten täysimittaisen hyökkäyksen alun.
-
Venäjän massiivinen yhdistelmäisku Kiovaan ja Kiovan alueelle yön aikana 30. syyskuuta – lapsi kuoli, sähköverkko vaurioitui
Venäjä toteutti yöllä 29.–30. syyskuuta laajan, ballististen ohjusten ja lennokkien yhdistelmäiskun, jonka pääsuuntana oli Kiova ja Kiovan alue. Iskussa kuoli ainakin kolme ihmistä Kiovassa ja yksi lapsi Vyšhorodissa, ja useita rakennuksia vaurioitui neljässä kaupunginosassa. Presidentti Zelenskyin mukaan iskun pääkohde oli Kiovan ja Kiovan alueen energiainfrastruktuuri, ja pääministeri Koretskyi kutsui sitä ensimmäiseksi suureksi yhdistelmäiskuksi energiaverkostoa vastaan edellisen lämmityskauden päättymisen jälkeen.
-
Viro nimesi Milrem Roboticsin tuhopoltossa syylliseksi Venäjän erikoispalvelut – kutsui Venäjän asiainhoitajan puhutteluun
Viron turvallisuuspoliisi (Kapo) totesi 29. syyskuuta, että tallinnalaisen puolustusyrityksen Milrem Roboticsin rakennukseen kohdistettu tuhopoltto yöllä 14.–15. elokuuta oli Venäjän erikoispalvelujen tilaama sabotaasi. Kolme Latvian kansalaista otettiin kiinni Latviassa ja luovutettiin Viroon. Viron ulkoministeriö kutsui Venäjän asiainhoitajan Lenar Salimullinin puhutteluun samana päivänä. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov kiisti syytökset "perusteettomina".