Aihe: Miehitetyt alueet
-
Venäjän joukot iskivät siviileihin Kupjanskin laitamilla – ukrainalaislähteet kuvailevat tekoaulkoa tahalliseksi provokaatioksi
13. lokakuuta Venäjän joukot iskivät ryhmään siviileja, joita oltiin viemässä pois Kupjanskin kaupungista Harkivan alueella järjestetyn niin kutsutun "evakuoinnin" aikana kohti Šebelinka–Ostrohozskin kaasuputkea. Ryhmään kuului muun muassa kaksi naista, lapsi ja useita miehiä. Iskussa sai surmahia ja haavoittumisia. Ukrainalaislähteet sanovat, etteivät Ukrainan joukot avanneet tulta, ja että tuli tuli Venäjän hallussa olevilta alueilta Oskil-joen itärannalta.
-
Lennokki-isku Gvardijisken lentokentälle miehitetyllä Krimillä – tulipaloja satelliittikuvissa
Miehitetyllä Krimillä kuultiin räjähdyksiä maanantain ja tiistain 11.–12. lokakuuta välisenä yönä. Paikalliset asukkaat raportoivat drooni-iskuista, ja Gvardijisken lentokentällä kirjattiin sarja räjähdyksiä ja tulipalo, joka vahvistettiin satelliittikuvilla. Ukrainalaiset joukot eivät olleet kommentoineet iskua raportointihetkellä.
-
Venäjän yön yli kestänyt isku Ukrainaan: yksi ohjattu ohjus ja 121 droonia, 15 osumaa
Venäjä teki yöllä 12. lokakuuta ilmaiskun Ukrainaan käyttäen yhtä X-59-ohjattua ilmasta laukaistavaa ohjusta sekä 121 iskudroonia, joista 76 oli suihkukäyttöisiä. Ukrainan ilmavoimien mukaan ilmatorjunta pudotti tai häiritsi 89 droonia, mutta osumia kirjattiin 15 kohteeseen ja putoavaa romua neljään muuhun paikkaan. Aamulla isku oli yhä käynnissä, ja useita drooneja oli edelleen ilmassa.
-
11 lasta palautettu Venäjän miehittämältä alueelta Hersonin alueelta Ukrainaan
Yksitoista lasta — seitsemän poikaa ja neljä tyttöä, iältään 1 vuoden 4 kuukaudesta 17 vuoteen — palautettiin tilapäisesti miehitetyltä Hersonin alueelta Ukrainan hallitsemalle alueelle. Operaation järjesti hyväntekeväisyysjärjestö Save Ukraine osana presidentti Volodymyr Zelenskyin käynnistämää Bring Kids Back UA -aloitetta. Tiedot palautuksesta kertoi Hersonin alueen sotilashallinnon johtaja Oleksandr Prokudin.
-
Ukrainan joukot iskivät Venäjän armeijan korjausyksikköön ja huoltotukikohtiin Donbassissa
Ukrainan puolustusvoimat iski Venäjän armeijan korjausyksikköön, materiaalivarastoihin ja sotilaiden keskitysalueille Donetskin ja Luhanskin väliaikaisesti miehitetyillä alueilla 10. lokakuuta sekä 11. lokakuuta vastaisena yönä. Iskut raportoi Ukrainan asevoimien yleisesikunta, jonka mukaan ne osaavat järjestelmällistä kampanjaa Venäjän logististen valmiuksien heikentämiseksi.
-
Venäjä vahvistaa Krimin sillan puolustusta kolmen ukrainalaisiskun jälkeen
Venäjä on muuttanut Krimin sillan korkean turvallisuuden kohteeksi kolmen ukrainalaisiskun jälkeen ja rajoittanut tiettyjen liikennekategorioiden liikkumista sillalla. ATESH-partisaaniliikkeen mukaan venäläisjoukot valmistautuvat torjumaan iskuja siltaa vastaan ja ovat täydentämässä ampumatarvikkeita sekä sijoittamassa lisää liikkuvia tuliyksiköitä ja ilmatorjuntayksiköitä Kerensalmen molemmille rannoille.
-
Baltian maat esittävät EU:lle kieltoa Venäjän viljan kauttakululle alueensa kautta
Liettuan pääministeri Mindaugas Sinkevičius ilmoitti, että Liettua esittää EU:lle Venäjän viljan kauttakulun kieltämistä unionin alueen kautta sekä Venäjän maataloussektorin oligarkkien lisäämistä pakotelistalle. Viron, Latvian ja Liettuan johtajat allekirjoittivat yhteisen kirjeen Eurooppa-neuvoston ja Euroopan komission johdolle, ja asiasta on määrä keskustella seuraavassa Eurooppa-neuvoston kokouksessa.
-
EU:n suurlähettiläät sopivat historiansa suurimmasta Venäjä-pakotteiden paketista
EU:n jäsenmaiden suurlähettiläät pääsivät 7. lokakuuta sopuun uudesta Venäjä-pakotepaketista, joka on kuvattu tähän asti suurimmaksi henkilöpakotteiden paketiksi. Listalle lisätään 743 yksityishenkilöä ja 826 yritystä Venäjän sotateollisuuskompleksista, 77 Venäjän valtakunnanduumaan "valittua" miehitysalueilta sekä kolme Venäjän keskusvaalilautakunnan jäsentä. Lisäksi jatketaan kemiallisten aseiden leviämistä koskevaa pakoterekisteriä. Muodollinen hyväksyntä on määrä antaa EU:n ulkoasiainneuvoston kokouksessa 12. lokakuuta Luxemburgissa.
-
Tšongarin silta vaurioitui vakavasti – yksi silta-aukko sortunut, kertoo OSINT-analyysi
Dnipro Osint -OSINT-projekti raportoi satelliittikuviin viitaten, että Krimin ja miehitetyn Hersonin alueen yhdistävä Tšongarin autosilta on kärsinyt merkittäviä vaurioita uusissa iskuissa. Syyskuun 26. päivän kuvissa näkyy vähintään kolme suurta reikää sillan ja viereisen lossin kansissa, ja 30. syyskuuta otetussa kuvassa näkyy yhden silta-aukon sortuminen. Sillan tuhoutuminen vaikeuttaa merkittävästi liikennettä ja on aiheuttanut logistisen ruuhkan, myös sotilaskuljetuksille.
-
Hrоozan iskua koskeva oikeudenkäynti alkaa – seitsemän vastaajaa, 59 uhria
Ukrainalaiset syyttäjät ovat lähettäneet oikeuteen jutun lokakuussa 2023 tapahtuneesta venäläisen Iskander-M-ohjuksen iskusta Hrоozan kylän Sputnik-kahvilaan Harkovan alueella. Iskussa kuoli 59 siviiliä, viisi haavoittui. Vastaajina on seitsemän ihmistä: kaksi paikallista veljestä oppaina sekä viisi venäläistä sotilas komentajaa. Kaikkia syytetään poissa olevana (in absentia).
-
IAEA: drooni-iskut vahingoittaneet Zaporizžjan ydinvoimalan ulkoisesta sähkönsyötöstä vastaavia muuntajia
IAEA kertoi syyskuun lopun drooni-iskuista miehitetyn Zaporizžjan ydinvoimalan lähellä sijaitsevalle Zaporizžjan lämpövoimalalle. Iskut vahingoittivat muuntajia, jotka ovat kriittisiä ydinvoimalan ulkoiselle sähkönsyötölle, ja yksi voimalan ulkopuolinen säteilynvalvonta-asema vaurioitui 22. syyskuuta. IAEA:n pääjohtaja Rafael Grossi neuvottelee osapuolten kanssa kahdeksannesta paikallisesta tulitauosta korjaustöiden mahdollistamiseksi.
-
Miehitys-Krimin energiainfrastruktuuria isketty yön aikana – sähkö- ja vesikatkoja useilla alueilla
Miehitys-Krimillä julistettiin drooni-vaara yöksi 30. syyskuuta, ja useita energiakohteita vastaan tehtiin iskuja. Räjähdyksiä raportoitiin muun muassa Tavian lämpövoimalaitoksen läheltä ja Simferopolin GRES-alueelta. Vahvistettu osuma kohdistui Niznjohorinskin sähköasemaan. Miehityshallinnon "Krymenergo" vahvisti vauriot sähköasemille mutta ei kertonut syitä. Sähkö- ja vesikatkot ulottuivat useille piirikunnille ja kaupungeille.
-
Berliinissä marssittiin miehitetyn Oleshkyn asukkaiden puolesta
Ukrainalainen kansalaisliike Vitsche Berlin järjesti 28. syyskuuta Berliinissä marssin, jolla vaadittiin humanitaarista pääsyä ja siviilien evakuointia Venäjän miehittämästä Oleshkystä Hersonin alueella. Kreml tunnusti paikallisen "kriittisen tilanteen", mutta syytti siitä Ukrainaa. Ukrainan vasta-disinformaatiokeskus torjui syytöksen ja kutsui sitä Kremlin propagandaksi.
-
Venäjän yön yhdistelmäisku iski Kiovaan ja kymmeneen Ukrainan alueeseen
Venäjä toteutti yöllä 28.–29. syyskuuta laajan ohjus- ja drooni-iskun, joka osui Kiovaan ja kymmenelle Ukrainan alueelle. Kiovassa vaurioitui muun muassa Kiova-Pasažyrskyi-aseman veturitalli, datakeskuksia ja asuinrakennuksia, Odessan alueella muun muassa oppilaitos, asuntola ja kaksi ulkomaalaista alusta. Ukrainan ilmavoimien mukaan kaikki ohjukset ja 106 droonia pudotettiin.
-
Ukrainalaiset toimittivat drooneilla noin 4 000 kiloa ruokaa Venäjän miehittämään Oleškyn kaupunkiin
Hersonin aluehallinnon johtajan Oleksandr Prokudinin mukaan Ukrainan joukot toimittivat 27. syyskuuta drooneilla noin 4 000 kiloa elintarvikkeita 100 paikkaan Venäjän miehittämissä Oleškyissä. Kyseessä oli yksi suurimmista drone-kuljetuksista kaupunkiin, jossa siviilit ovat olleet käytännössä saarroksissa toukokuun lopusta lähtien. Samalla ukrainalaiset ja kansainväliset toimijat ovat varoittaneet humanitaarisesta katastrofista ja vaatineet Venäjää sallimaan evakuoinnin.
-
Ukraina: Venäjä torjui ehdotuksen evakuoida Oleshkyn siviilit humanitaarisen kriisin keskellä
Ukraina ehdotti Venäjälle väliaikaista tulitaukoa ja maakäytävää siviilien evakuoimiseksi Venäjän miehittämästä Oleshkystä Hersonin alueella, mutta Venäjä hylkäsi ehdotuksen. Kaupungissa ei ole toimitettu ruokaa toukokuun lopun jälkeen, ja ukrainalaiset viranomaiset puhuvat humanitaarisesta katastrofista, jossa raportoidaan nälkäkuolemia.
-
Ukraina iski yöllä 26. syyskuuta Venäjän Azovin optis-mekaaniseen tehtaaseen, Iljskin öljynjalostamoon ja panssarintorjuntajärjestelmään
Ukrainan puolustusvoimat iski yöllä 25.–26. syyskuuta 2026 useisiin kohteisiin Venäjällä ja miehitetyillä alueilla. Keskeisin osuma oli Rostovin alueella sijaitseva Azovin optis-mekaaninen tehdas (AOMZ), joka kuuluu Venäjän Taktisten ohjusten yhtiölle (KTRV) ja valmistaa komponentteja ohjusten ohjausjärjestelmiin. Iskun toteuttivat SBU:n Alfa-erikoisoperaatiokeskus yhdessä Ukrainian merivoimien kanssa käyttäen Neptune-risteilyohjuksia sekä Ruta-, Paljanytsja- ja Bars-drooni-ohjuksia.
-
Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu vaatii Oleshkyyn välitöntä tulitaukoa ja evakuointia
Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu Michael O'Flaherty on vaatinut välitöntä paikallista tulitaukoa, esteetöntä humanitaarista pääsyä ja siviilien turvallista evakuointia Venäjän miehittämästä Oleshkyn kaupungista Hersonin alueella. Kaupungin asukkaat, mukaan lukien lapset, ovat jääköönä ilman riittävää ruokaa, lääkkeitä, vettä ja sähköä, eikä humanitaarisia toimituksia ole saatu perille toukokuun lopun jälkeen.
-
Zelensky: Ukraina suostuu Mustanmeren turvakulkusopimukseen ja odottaa Venäjän vastausta
Kansainvälisen Krimmi-fooruman kuudennessa huippukokouksessa 23. syyskuuta presidentti Volodymyr Zelensky ilmoitti, että Ukraina on suostunut alusten turvakulkusopimukseen Mustallamerellä ja odottaa Venäjän vastausta välittäjien kautta. Zelensky yhdisti nousevat energia- ja ruoan hinnat Venäjän vuoden 2014 Krimin miehitykseen ja sanoi Ukrainan olevan valmis takaamaan turvallisen merenkulun ja elintarviketurvan, jos Venäjä ryhtyy aitoihin liennytyksen askeliin.
-
Ukrainan droonijoukot iskivät 38 energiahubia operaatiossa "Crimean Switch off"
Ukrainan miehittämättömien järjestelmien joukot ilmoittivat 23. syyskuuta iskeneensä 38 energiahubia Venäjän alueella ja tilapäisesti miehitetyillä alueilla osana operaatiota "Crimean Switch off". Iskujen kohteina olivat erityisesti Krim, miehitetty Donetskin ja Luhanskin alue sekä Venäjä. Operaation alusta 6. heinäkuuta lähtien energiahubeja on tuhottu yhteensä 412.