Verh’ovna Rada
Verkhovna Rada on Ukrainan yksikamarinen parlamentti ja maan ainoa lainsäädäntöelin. Siihen kuuluu 450 parlamentin jäsentä, jotka valitaan viiden vuoden kaudeksi suhteellisella vaalitavalla. Se on yksikamarinen parlamentti ilman ylähuonetta ja kokoontuu Hrushevskoho-kadun rakennuksessa Kiovassa.
-
Verhovna Rada kutsui Kiovan pormestari Klytškon parlamenttiin vastaamaan talvikauden valmisteluista
Ukrainan parlamentti äänesti 13. lokakuuta Kiovan pormestarin Vitali Klytškon kutsumisesta antamaan selvitys pääkaupungin valmistautumisesta lämmityskauteen ja talveen. Äänestyksen aloitti Servantin of the People -ryhmän kansanedustaja Marjana Bezuhla, ja 151 kansanedustajaa äänesti kutsumisen puolesta. Klytško piti 14. lokakuuta viiden minuutin puheenvuoron ilman kysymyksiä ja kiisti häneen kohdistetut syytökset perusteettomina. Hän syytti keskushallinnon linkittyviä resursseja kampanjoinnista hänen syrjäyttämisekseen ja varoitti, että paikallishallintoa ollaan romuttamassa. Taustalla ovat Venäjän iskut Kiovan energiainfrastruktuuriin ja presidentti Zelenskyin aiempi arvostelu kaupungin johdon talvivalmistelujen puutteista.
-
Ukraina varoittaa maksuvalmiuskriisistä – oppositio syyttää Radaa 29,5 miljardin dollarin tuen menettämisestä
Ukrainan valtiovarainministeri Serhiy Marchenko kertoi Verkhovna Radalle 12. lokakuuta, että valtionbudjetti on jäänyt noin 50 miljardia hryvniaa alle suunniteltujen tulojen yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana vuonna 2026 ja että noin 39 miljardia hryvniaa maksuja on siirretty vuoden loppuun. Hän syytti tilannetta siitä, että Ukraina ei ole saanut 29,5 miljardia dollaria odotettua kumppanien budjettitukea, koska kansainvälisten sitoumusten mukaisia uudistuksia ei ole pantu täytäntöön. Hallitus on ajautunut maksuvalmiuskriisiin: vain puolustusmenot, eläkkeet, palkat ja sosiaalietuudet rahoitetaan, pääomamenot kuten tietokoneet on jäädytetty, ja parlamentille annetaan tälläisyisiä viikolla äänestettäväksi noin 32 lakiesitystä.
-
Ukraina laajensi kansallisten vähemmistöjen kielellisiä oikeuksia – Eduskunta hyväksyi lain
Ukrainan Verkhovna Rada hyväksyi 12. lokakuuta lain nro 16119, joka laajentaa kansallisten vähemmistöjen ja alkuperäiskansojen lasten oikeuksia saada opetusta äidinkielellään valtion kielen rinnalla. Laki poistaa Unkarin esittämän esteen EU:n laajentumisneuvotteluissa, ja sen odotetaan avaavan kaksi seuraavaa neuvotteluklusteria Luxemburgissa 13. lokakuuta järjestettävässä hallitustenvälisessä konferenssissa. Presidentti Zelenskyi allekirjoitti lain samana päivänä.
-
Ukrainan pääministeri Koretskiy keskusteli IMF:n Szczurekin poika: budjetin toteutus ja vuoden 2027 rahoitustarpeet esillä
Ukrainan pääministeri Serhiy Koretskiy tapasi IMF:n Euroopan osaston johtajan Mateusz Szczurekin. Keskusteluissa käsiteltiin vuoden 2026 valtionbudjetin toteutusta, vuoden 2027 rahoitustarpeita sekä Venäjän iskujen vaikutusta verotuloihin. IMF:n valtuuskunnan odotetaan saapuvan Ukrainaan marraskuussa.
-
EU ilmoitti noin 3 miljardin euron sotilastuesta Ukrainalle – Zelenskyin ja von der Leyeninin puhelun jälkeen
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ilmoitti 11. lokakuuta käytyään puhelun Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin kanssa, että EU myöntää noin 3 miljardia euroa uutta sotilaallista tukea Ukrainalle 12.–18. lokakuuta. Varat on tarkoitettu drooneihin ja ohjuksiin. Samalla Zelenskyi kertoi uusista Venäjän iskuista Ukrainan energiainfrastruktuuriin Kiovassa ja Harkovan alueella Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin energiatulitauosta koskevan lausuman jälkeen.
-
Ukrainan delegaatio matkustaa Yhdysvaltoihin 9.–10. lokakuuta – Rubio kuvailee sotaa "strategiseksi umpikujaksi"
Ukrainan valtuuskunta matkustaa Yhdysvaltoihin 9.–10. lokakuuta kahden päivän neuvotteluihin presidentti Donald Trumpin erityislähettiläisten Jared Kushnerin ja Steve Witkoffin kanssa. Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio sanoi kreikkalaiselle Kathimerini-lehdelle, että Venäjän ja Ukrainan sodan diplomaattinen ratkaisu on tällä hetkellä "saavuttamattomissa", ja kuvaili tilannetta "strategiseksi umpikujaksi", josta ulospääsy löytyy vain neuvotteluin tai eskalaation kautta. Presidentti Volodymyr Zelenskyi torjui arvion Prylukyssa ja vaati Yhdysvaltoja kiristämään Venäjään kohdistuvia pakotteita sen sijaan, että se kävisi taloudellista yhteistyötä Moskovan kanssa.
-
Unkari purki vetonsa: Ukrainalle avataan kaksi EU-neuvotteluklusteria
Unkari suostui 7. lokakuuta edistämään Ukrainan EU-jäsenyysneuvotteluja klustereissa 2 (sisämarkkinat) ja 3 (kilpailukyky ja osallistava kasvu). EU:n neuvoston COELA-työryhmä hyväksyi seulontatulokset, ja Coreper-suurlähettiläät päättivät lähettää Ukrainalle ja Moldovalle kirjeet neuvottelukantojen esittämiseksi. Avaukseen liittyvä hallitustenvälinen konferenssi voi pidetä 13. lokakuuta, jos Verkhovna Rada hyväksyy kansallisten vähemmistöjen oikeuksia koskevan lakiesityksen.
-
Ukraina sai EU:lta noin 1,2 miljardin euron tukierän – varat suunnattu ukrainalaisille drooneille ja ohjuksille
Ukraina vastaanotti 7. lokakuuta uuden, noin 1,2–1,24 miljardin euron suuruisen tukierän EU:n Ukraine Support Loan -ohjelmasta. Pääministeri Serhiy Koretsky ilmoitti erästä sosiaalisessa mediassa. Varat on tarkoitettu ukrainalaisvalmisteisten droonien, droonien torjuntaohjusten, drooniammuksen ja ohjusten hankintaan, ja niillä tuetaan maan puolustusteollisuutta.
-
Ukrainan ja Unkarin sovittu EU-neuvotteluklustereiden avaamisesta 13. lokakuuta
Ukrainan varapääministeri Vsevolod Tšentsov kertoi, että Ukrainian toisen ja kolmannen EU-jäsenyysneuvotteluklusterin avaamisesta on sovittu unkarilaisten kanssa 13. lokakuuta, jos Verkhovna Rada hyväksyy lain nro 16119. Laki koskee alkuperäiskansojen ja kansallisten vähemmistöjen koulutusoikeuksia. Verkhovna Rada aloittaa työnsä 12. lokakuuta.
-
EU saattaa avata kaksi uutta neuvottelukokonaisuutta Ukrainan ja Moldovan kanssa ensi viikolla
EU:n laajentumiskomissaari Marta Kos kertoi 5. lokakuuta Brysselissä, että seuraavat kaksi jäsenyysneuvottelujen kokonaisuutta – sisämarkkinat sekä kilpailukyky ja osallistava kasvu – voidaan avata Ukrainalle ja Moldovalle jo ensi viikolla Luxembourgissa pidettävässä hallitustenvälisessä konferenssissa. Ehtona on, että Ukrainan Verhovna Rada hyväksyy kansallisten vähemmistöjen oikeuksia koskevan koulutuslakiesityksen, jota Unkari on vaatinut.
-
EU torjui Ukrainan pyynnön aikaistaa vuoden 2027 tukien maksamista
EU hylkäsi Ukrainan pyynnön saada osa vuodelle 2027 suunnitellusta rahoitustuesta etukäteen. Bryssel vaatii Kiovaa toteuttamaan sovitut uudistukset, jotka voivat vapauttaa noin 34 miljardia euroa vielä tänä vuonna. Ukraine on arvioinut lisäpuolustustarpeensa 27 miljardiksi dollariksi ja hakenut apua EU:n loppuvuodesta 2025 sovitusta 90 miljardin euron lainasta.
-
USA–Ukraina-rekonstruktiorahasto hyväksyi yli 60 miljoonan dollarin investointipaketin
USA–Ukraina-rekonstruktioinvestointirahasto (URIF) hyväksyi historiansa suurimman investointipaketin, jolla se ohjaa yli 60 miljoonaa dollaria omia varojaan uusiin hankkeisiin energiassa, kriittisissä mineraaleissa ja kaksoiskäyttöteknologiassa. Samalla rahasto odottaa hankkeiden houkuttelevan jopa miljardin dollarin verran yksityistä pääomaa. Paketti sisältää kaivosalustan BGV Groupin kanssa, yhteisötason energiakeskuksia sekä DTEKin akkuvarastohankkeen rahoittamisen yhdessä DFC:n kanssa.
-
EU ja Ukraina sopivat vuoden 2026 rahoituksesta – Ukraina oli aiemmin varoittanut 27 miljardin dollarin puolustusvajeesta
Euroopan komissio ja Ukraina julkaisivat 1. lokakuuta 2026 yhteisen lausuman, jossa todettiin, että vuoden 2026 budjetti- ja puolustustarpeisiin on löydetty rahoituskeinot ja sovittu toimitusaikataulusta. Seuraavana päivänä komission pääedustaja Paula Pinho sanoi, ettei Ukrainalla ole vuonna 2026 ulkoista rahoitusvajetta. Taustalla on Ukrainan elokuussa esiin nostama noin 27 miljardin dollarin puolustusbudjetin vaje ja pyyntö saada EU:n vuodelle 2027 tarkoitettuja lainaeriä käyttöön jo tänä vuonna.
-
Marchenko vaatii EU:ta käyttämään jäädytettyjä venäläisvaroja Ukrainan 78 miljardin dollarin vajeen kattamiseksi
Ukrainan valtiovarainministeri Serhiy Marchenko esitteli Brysselissa 29. syyskuuta maiden järjestöjen kokouksessa, että Ukraina tarvitsee vuodelle 2027 noin 78 miljardia dollaria eli noin 69 miljardia euroa, josta 40 miljardia euroa menisi puolustukseen ja 29 miljardia euroa valtion toimintaan. Marchenko vaati EU:ta ottamaan käyttöön noin 210 miljardia euroa jäädytettyjä Venäjän keskuspankin varoja, joista valtaosa on belgialaisessa Euroclear-säilyttäjässä. EU:n virkamiehet ja useat jäsenmaat suhtautuivat pyyntöön varauksellisesti, ja Belgian vastustus sekä Italian ja Ranskan skeptisyys nousevat esiin neuvotteluissa.
-
Ukrainan puolustusbudjetin vaje tänä vuonna 27 miljardia dollaria – 20 miljardia neuvottelujen varassa
Ukrainan pääministeri Serhiy Koretsky on kertonut, että maan vuoden 2026 puolustustarpeiden vaje on 27 miljardia dollaria. Hallitus aikoo kattaa noin 7 miljardia säästöillä ja menojen uudelleenjaolla, mutta loput 20 miljardia on neuvottelujen varassa kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Sodan kokonaisrahoitustarpeeksi arvioidaan 155 miljardia dollaria, ja kumppanien tuen saaminen on sidottu Ukrainan omiin sitoumuksiin.
-
Kansainvälinen vahinkorekisteri avasi kaikki 43 korvausvaatimusluokkaansa
Venäjän hyökkäyksen aiheuttamien vahinkojen kansainvälinen rekisteri (RD4U) avasi 30. syyskuuta kaikki 43 suunniteltua korvausvaatimusluokkaansa. Luokat kattavat vahingot yksityishenkilöille, oikeushenkilöille ja Ukrainan valtiolle. Rekisteriin on jo saapunut noin 195 000 hakemusta, joista yli 65 000 on hyväksytty. Rekisteri itse ei päätä korvauksista – se kirjaa vaatimukset, jotka siirretään tulevalle kansainväliselle korvauskomissiolle.
-
IMF: Ukrainan rahoitusvaje voi nousta 54 miljardiin dollariin vuoteen 2029 mennessä
Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n alustavien arvioiden mukaan Ukrainan rahoitusvaje voi nousta yhteensä noin 54 miljardiin dollariin vuoteen 2029 mennessä. Ukrainaa tukevat lahjoittajat kokoontuivat 29. syyskuuta Brysseliin nopeuttamaan neuvotteluja lisärahoituksesta. EU-maat ovat erimielisiä siitä, miten uusi rahoitus järjestetään – osa kannattaa noin 210 miljardin euron käyttöä jäädytetyistä Venäjän keskuspankin varoista, osa uutta yhteistä EU-velkaa.
-
Ukraina priorisoi valtion menoja – puolustus ja suojatut etuudet ensin
Ukrainan hallitus on hyväksynyt päätöksen valtionmenojen priorisoinnista vaikeassa taloustilanteessa. Varat ohjataan ensisijaisesti puolustukseen, eläkkeisiin, sosiaalietuuksiin ja budjettialojen palkkoihin. Ei-kriittiset rakennus-, peruskorjaus- ja kunnostushankkeet keskeytetään sodan loppuun asti. Pääministeri Serhiy Koretsky yhdisti osan rahoituspaineista siihen, että suunniteltua kansainvälistä rahoitusta ei ole vielä saatu, mikä johtuu osittain Ukrainan täyttämättä jääneistä sitoumuksista kansainvälisille kumppaneille.
-
Ukrainan pääministeri: budjetin ALV-korotus rahoittaa sodan riskien vakuuttamista yrityksille
Ukrainan pääministeri Serhiy Koretsky kertoi TSN.Tyzhden-ohjelmassa, että vuoden 2027 valtion talousarvioesitykseen sisältyvä yhden prosenttiyksikön ALV-korotus (20 prosentista 21 prosenttiin) on tarpeen sodan riskien vakuutusrahaston rahoittamiseksi. Hallitus aikoo sijoittaa rahastoon noin miljardi dollaria ja odottaa kansainvälisten kumppaneiden nelinkertaistavan panoksen noin viiteen miljardiin dollariin.
-
Ukrainan puolustusministeriö arvioi vuoden 2027 tarpeiksi 175 miljardia dollaria – budjetissa vain 100 miljardia
Ukrainan puolustusministeriö arvioi maan vuoden 2027 puolustusmenotarpeiksi 175 miljardia dollaria, mutta hallituksen luonnos valtion budjetiksi varaa turvallisuus- ja puolustussektorille vain noin 100 miljardia dollaria. Erotukseksi muodostuu noin 70 miljardin dollarin vaje, jonka kattamiseksi viranomaiset vetoavat kansainvälisiin kumppaneihin ja mekanismeihin kuten Ramstein-formaattiin ja PURL:ään. Hallitus on toimittanut Verkhovna Radalle jo kuudennen sotabudjettinsa.