Aihe: Hallitus
-
Venäjä teki yhden sodan suurimmista yhdistelmäiskuista Ukrainaan – osui Prylukyn asuintaloon
Venäjä toteutti 6.–7. lokakuuta yön aikana laajamittaisen ohjus- ja drooni-iskun Ukrainaan käyttäen ballistisia ohjuksia, risteilyohjuksia ja iskudrooneja. Iskut kohdistuivat muun muassa Kiovaan, Dnipropetrovskin, Pultavan ja Harkovan alueille sekä Prylukyn kaupunkiin Tšernihivin alueella, jossa viisikerroksisen asuintalon porraskäytävä tuhoutui. Presidentti Zelensky kutsui iskua yhdeksi sodan "ilkeimmistä" ja yhdisti sen Vladimir Putinin 74-vuotispäivään. Ukrainalaisen ilmapuolustuksen mukaan kello 09:00 mennessä oli torjuttu tai lamautettu 161 kohdetta.
-
Ukraina sai EU:lta noin 1,2 miljardin euron tukierän – varat suunnattu ukrainalaisille drooneille ja ohjuksille
Ukraina vastaanotti 7. lokakuuta uuden, noin 1,2–1,24 miljardin euron suuruisen tukierän EU:n Ukraine Support Loan -ohjelmasta. Pääministeri Serhiy Koretsky ilmoitti erästä sosiaalisessa mediassa. Varat on tarkoitettu ukrainalaisvalmisteisten droonien, droonien torjuntaohjusten, drooniammuksen ja ohjusten hankintaan, ja niillä tuetaan maan puolustusteollisuutta.
-
EU saattaa avata kaksi uutta neuvottelukokonaisuutta Ukrainan ja Moldovan kanssa ensi viikolla
EU:n laajentumiskomissaari Marta Kos kertoi 5. lokakuuta Brysselissä, että seuraavat kaksi jäsenyysneuvottelujen kokonaisuutta – sisämarkkinat sekä kilpailukyky ja osallistava kasvu – voidaan avata Ukrainalle ja Moldovalle jo ensi viikolla Luxembourgissa pidettävässä hallitustenvälisessä konferenssissa. Ehtona on, että Ukrainan Verhovna Rada hyväksyy kansallisten vähemmistöjen oikeuksia koskevan koulutuslakiesityksen, jota Unkari on vaatinut.
-
Ukrainan uusi komentaja valmisteli ensimmäisen "sotasuunnitelman" ja lähetti kymmeniä kenraaleja reserviin
Ukrainan asevoimien ylipäällikkö Mykhailo Drapatyi on laatinut niin kutsutun "sotasuunnitelman" ja antanut sen kansallisen turvallisuuden ja puolustuksen neuvoston (RNBO) käsiteltäväksi. Asiasta kertoi Ukrainska Pravda 5. lokakuuta. Samalla Drapatyi on siirtänyt kymmeniä everstejä ja kenraaleja reserviin osana laajempaa henkilöstöuudistusta.
-
Ukrainan ja Saksan talousministerit tapasivat Kiovassa – keskustelussa sotariskivakuutus ja "teollinen Ramstein"
Ukrainan talous- ja ympäristöministeri Oleksandr Kravchenko tapasi Saksan liittovaltion talous- ja energiaministeri Katherina Reichen Kiovassa sunnuntaina 4. lokakuuta 2026. Keskustelujen pääaiheet olivat päivitetty sotariskivakuutusmekanismi, jossa korvaukset nousisivat jopa 10 miljoonaan dollariin, sekä huhtikuussa 2026 käynnistetty yhteinen "teollinen Ramstein" -aloite, jota Saksa rahoittaa 30 miljoonalla eurolla. Reiche kertoi käyneensä presidentti Volodymyr Zelenskyin kanssa keskusteluja myös korruptiotorjunnasta ja vaatineen mitattavia tuloksia.
-
Venäjä iski droonilla Pohjoissiltaan Kiovassa – saksan liittokansleri Merz vierailulla samaan aikaan
Aamulla 4. lokakuuta Venäjä iski droonilla Kiovan Pohjoissiltaan (Pivnitšnyi-silta) toisena peräkkäisenä päivänä. Iskussa loukkaantui kaksi ihmistä ja vaurioitui myös lämpöjohto Desnianskyin kaupunginosassa. Kyseessä oli osa yön mittaista 135:n iskudroonan hyökkäystä Ukrainaan, joka osui ajallisesti yhteen Saksan liittokansleri Friedrich Merzin yllätysvierailun kanssa Kiovassa.
-
Puola ja Romania kieltäytyivät kasvattamasta ukrainalaisen viljan kauttakulkua
Ukrainan maatalousministeri Taras Vysotsky matkusti Brysseliin pyytämään EU-mailta apua Mustanmeren satamien saarron vuoksi. Puola ja Romania kieltäytyivät laajentamasta viljan kauttakulkua vedoten omiin viljelijöihinsä. Vysotsky varoitti jopa 35 miljoonan tonnin viljaa jäävän jumiin Ukrainaan ja kylvöalan supistuvan 35–40 prosentilla ensi vuonna.
-
Venäjän droonit iskivät useana päivänä Kiovan kahteen pääsiltaan
Venäjä toteutti 1.–4. lokakuuta droonikampanjan Kiovan kahta pääsiltaa vastaan. Eteläinen silta (Pivdennyi) suljettiin kokonaan 2. lokakuuta toistuvien iskujen jälkeen, ja Pohjoinen silta (Pivnichnyi) sai osumia 3. ja 4. lokakuuta. Iskut vahingoittivat tie- ja troleibusverkkoa sekä kaukolämpöputkea, loukkasivat useita siviilejä ja pysäyttivät metroliikenteen sillalla. Kiovan liikenne romahti perjantaina, ja asiantuntijoiden mukaan iskut ovat jatkossa todennäköisiä.
-
EU torjui Ukrainan pyynnön aikaistaa vuoden 2027 tukien maksamista
EU hylkäsi Ukrainan pyynnön saada osa vuodelle 2027 suunnitellusta rahoitustuesta etukäteen. Bryssel vaatii Kiovaa toteuttamaan sovitut uudistukset, jotka voivat vapauttaa noin 34 miljardia euroa vielä tänä vuonna. Ukraine on arvioinut lisäpuolustustarpeensa 27 miljardiksi dollariksi ja hakenut apua EU:n loppuvuodesta 2025 sovitusta 90 miljardin euron lainasta.
-
Marchenko: Ukraina tarvitsee 29,5 miljardia dollaria budjettiin ja 27 miljardia lisäpuolustukseen vuonna 2026
Ukrainan valtiovarainministeri Serhiy Marchenko erotti toisistaan siviilibudjetin rahoituksen ja lisäpuolustustarpeen vastauksena Euroopan komission 2. lokakuuta antamaan lausuntoon, ettei Ukrainan vuoden 2026 ulkoisessa rahoituksessa ole aukkoa. Hänen mukaansa Ukraina tarvitsee vuoden loppuun mennessä 29,5 miljardia dollaria kumppaneilta ei-sotilaalliseen budjettiin ja 27 miljardia dollaria lisäpuolustukseen EU:n Ukraine Support Loanin (USL) jäljellä olevan 17 miljardin euron lisäksi.
-
Vuodetut suunnitelmat: Venäjän talvikampanja tähtäisi Ukrainan ydinvoimaloihin ja suurkaupunkeihin
The New York Times julkaisi Energiaministeri Denys Shmyhalin Pariisissa eurooppalaisille kumppaneille esittelemän asiakirjan, jossa kuvataan Venäjän kolmivaiheinen suunnitelma Ukrainan energiajärjestelmän tuhoamiseksi talvella. Kampanjassa käytettäisiin jopa tuhatta ohjusta, droonia ja pommia, ja sen tavoitteena on katkaista sähkö, lämpö ja vesi suurimmista kaupungeista sekä pysäyttää kolme toiminnassa olevaa ydinvoimalaa iskemällä niiden kytkinkentille. The New York Times kertoo, ettei se voinut vahvistaa asiakirjan aitoutta.
-
USA–Ukraina-rekonstruktiorahasto hyväksyi yli 60 miljoonan dollarin investointipaketin
USA–Ukraina-rekonstruktioinvestointirahasto (URIF) hyväksyi historiansa suurimman investointipaketin, jolla se ohjaa yli 60 miljoonaa dollaria omia varojaan uusiin hankkeisiin energiassa, kriittisissä mineraaleissa ja kaksoiskäyttöteknologiassa. Samalla rahasto odottaa hankkeiden houkuttelevan jopa miljardin dollarin verran yksityistä pääomaa. Paketti sisältää kaivosalustan BGV Groupin kanssa, yhteisötason energiakeskuksia sekä DTEKin akkuvarastohankkeen rahoittamisen yhdessä DFC:n kanssa.
-
EU ja Ukraina sopivat vuoden 2026 rahoituksesta – Ukraina oli aiemmin varoittanut 27 miljardin dollarin puolustusvajeesta
Euroopan komissio ja Ukraina julkaisivat 1. lokakuuta 2026 yhteisen lausuman, jossa todettiin, että vuoden 2026 budjetti- ja puolustustarpeisiin on löydetty rahoituskeinot ja sovittu toimitusaikataulusta. Seuraavana päivänä komission pääedustaja Paula Pinho sanoi, ettei Ukrainalla ole vuonna 2026 ulkoista rahoitusvajetta. Taustalla on Ukrainan elokuussa esiin nostama noin 27 miljardin dollarin puolustusbudjetin vaje ja pyyntö saada EU:n vuodelle 2027 tarkoitettuja lainaeriä käyttöön jo tänä vuonna.
-
Marchenko vaatii EU:ta käyttämään jäädytettyjä venäläisvaroja Ukrainan 78 miljardin dollarin vajeen kattamiseksi
Ukrainan valtiovarainministeri Serhiy Marchenko esitteli Brysselissa 29. syyskuuta maiden järjestöjen kokouksessa, että Ukraina tarvitsee vuodelle 2027 noin 78 miljardia dollaria eli noin 69 miljardia euroa, josta 40 miljardia euroa menisi puolustukseen ja 29 miljardia euroa valtion toimintaan. Marchenko vaati EU:ta ottamaan käyttöön noin 210 miljardia euroa jäädytettyjä Venäjän keskuspankin varoja, joista valtaosa on belgialaisessa Euroclear-säilyttäjässä. EU:n virkamiehet ja useat jäsenmaat suhtautuivat pyyntöön varauksellisesti, ja Belgian vastustus sekä Italian ja Ranskan skeptisyys nousevat esiin neuvotteluissa.
-
Ukrainan puolustusbudjetin vaje tänä vuonna 27 miljardia dollaria – 20 miljardia neuvottelujen varassa
Ukrainan pääministeri Serhiy Koretsky on kertonut, että maan vuoden 2026 puolustustarpeiden vaje on 27 miljardia dollaria. Hallitus aikoo kattaa noin 7 miljardia säästöillä ja menojen uudelleenjaolla, mutta loput 20 miljardia on neuvottelujen varassa kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Sodan kokonaisrahoitustarpeeksi arvioidaan 155 miljardia dollaria, ja kumppanien tuen saaminen on sidottu Ukrainan omiin sitoumuksiin.
-
Venäjän massiivinen yhdistelmäisku Kiovaan ja Kiovan alueelle yön aikana 30. syyskuuta – lapsi kuoli, sähköverkko vaurioitui
Venäjä toteutti yöllä 29.–30. syyskuuta laajan, ballististen ohjusten ja lennokkien yhdistelmäiskun, jonka pääsuuntana oli Kiova ja Kiovan alue. Iskussa kuoli ainakin kolme ihmistä Kiovassa ja yksi lapsi Vyšhorodissa, ja useita rakennuksia vaurioitui neljässä kaupunginosassa. Presidentti Zelenskyin mukaan iskun pääkohde oli Kiovan ja Kiovan alueen energiainfrastruktuuri, ja pääministeri Koretskyi kutsui sitä ensimmäiseksi suureksi yhdistelmäiskuksi energiaverkostoa vastaan edellisen lämmityskauden päättymisen jälkeen.
-
Yli puolet Ukrainan F-16-hävittäjistä poissa taistelukäytöstä Belgian huoltoviiveiden vuoksi
Wall Street Journalin raportin mukaan yli puolet Ukrainan F-16-kalustosta on tällä hetkellä taistelukyvytön, koska Belgian Sabena Aerospace Engineering -yhtiössä tehtävä tekninen huolto on ruuhkautunut. Presidentti Zelensky on vahvistanut Financial Timesille, että noin puolet laivastosta on pitkäaikaisessa huollossa Euroopassa, ja vaatinut huollon siirtämistä suurelta osin Ukrainaan. Ukrainan ulkoministeriön tiedottaja Heorhiy Tykhyi on kiistänyt WSJ:n kuvauksen "katastrofaalisesti" alhaisesta valmiudesta ja sanonut huoltoaikojen lyhenevän.
-
Kansainvälinen vahinkorekisteri avasi kaikki 43 korvausvaatimusluokkaansa
Venäjän hyökkäyksen aiheuttamien vahinkojen kansainvälinen rekisteri (RD4U) avasi 30. syyskuuta kaikki 43 suunniteltua korvausvaatimusluokkaansa. Luokat kattavat vahingot yksityishenkilöille, oikeushenkilöille ja Ukrainan valtiolle. Rekisteriin on jo saapunut noin 195 000 hakemusta, joista yli 65 000 on hyväksytty. Rekisteri itse ei päätä korvauksista – se kirjaa vaatimukset, jotka siirretään tulevalle kansainväliselle korvauskomissiolle.
-
Ukrainan puolustusministeri pyysi EU:lta Patriot-ohjuksia ja rahoitusta droonintorjuntaan
Ukrainan puolustusministeri Jevhenyi Hmara puhui EU:n ulkoasiainneuvostossa 28. syyskuuta ja vetosi jäsenmaihin Patriot-ohjusten siirtämiseksi Ukrainalle sekä ukrainalaisen torjuntadroonituotannon rahoittamiseksi. Hän korosti myös ilmataisteluohjusten, kannettavien ilma-alusten torjuntajärjestelmien ja F-16-hävittäjien ammusten toimitusten tärkeyttä.
-
IMF: Ukrainan rahoitusvaje voi nousta 54 miljardiin dollariin vuoteen 2029 mennessä
Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n alustavien arvioiden mukaan Ukrainan rahoitusvaje voi nousta yhteensä noin 54 miljardiin dollariin vuoteen 2029 mennessä. Ukrainaa tukevat lahjoittajat kokoontuivat 29. syyskuuta Brysseliin nopeuttamaan neuvotteluja lisärahoituksesta. EU-maat ovat erimielisiä siitä, miten uusi rahoitus järjestetään – osa kannattaa noin 210 miljardin euron käyttöä jäädytetyistä Venäjän keskuspankin varoista, osa uutta yhteistä EU-velkaa.