Aihe: Parlamentti
-
Ukraina laajensi kansallisten vähemmistöjen kielellisiä oikeuksia – Eduskunta hyväksyi lain
Ukrainan Verkhovna Rada hyväksyi 12. lokakuuta lain nro 16119, joka laajentaa kansallisten vähemmistöjen ja alkuperäiskansojen lasten oikeuksia saada opetusta äidinkielellään valtion kielen rinnalla. Laki poistaa Unkarin esittämän esteen EU:n laajentumisneuvotteluissa, ja sen odotetaan avaavan kaksi seuraavaa neuvotteluklusteria Luxemburgissa 13. lokakuuta järjestettävässä hallitustenvälisessä konferenssissa. Presidentti Zelenskyi allekirjoitti lain samana päivänä.
-
Ukrainan pääministeri Koretskiy keskusteli IMF:n Szczurekin poika: budjetin toteutus ja vuoden 2027 rahoitustarpeet esillä
Ukrainan pääministeri Serhiy Koretskiy tapasi IMF:n Euroopan osaston johtajan Mateusz Szczurekin. Keskusteluissa käsiteltiin vuoden 2026 valtionbudjetin toteutusta, vuoden 2027 rahoitustarpeita sekä Venäjän iskujen vaikutusta verotuloihin. IMF:n valtuuskunnan odotetaan saapuvan Ukrainaan marraskuussa.
-
Unkari purki vetonsa: Ukrainalle avataan kaksi EU-neuvotteluklusteria
Unkari suostui 7. lokakuuta edistämään Ukrainan EU-jäsenyysneuvotteluja klustereissa 2 (sisämarkkinat) ja 3 (kilpailukyky ja osallistava kasvu). EU:n neuvoston COELA-työryhmä hyväksyi seulontatulokset, ja Coreper-suurlähettiläät päättivät lähettää Ukrainalle ja Moldovalle kirjeet neuvottelukantojen esittämiseksi. Avaukseen liittyvä hallitustenvälinen konferenssi voi pidetä 13. lokakuuta, jos Verkhovna Rada hyväksyy kansallisten vähemmistöjen oikeuksia koskevan lakiesityksen.
-
Ukraina sai EU:lta noin 1,2 miljardin euron tukierän – varat suunnattu ukrainalaisille drooneille ja ohjuksille
Ukraina vastaanotti 7. lokakuuta uuden, noin 1,2–1,24 miljardin euron suuruisen tukierän EU:n Ukraine Support Loan -ohjelmasta. Pääministeri Serhiy Koretsky ilmoitti erästä sosiaalisessa mediassa. Varat on tarkoitettu ukrainalaisvalmisteisten droonien, droonien torjuntaohjusten, drooniammuksen ja ohjusten hankintaan, ja niillä tuetaan maan puolustusteollisuutta.
-
Ukrainan ja Unkarin sovittu EU-neuvotteluklustereiden avaamisesta 13. lokakuuta
Ukrainan varapääministeri Vsevolod Tšentsov kertoi, että Ukrainian toisen ja kolmannen EU-jäsenyysneuvotteluklusterin avaamisesta on sovittu unkarilaisten kanssa 13. lokakuuta, jos Verkhovna Rada hyväksyy lain nro 16119. Laki koskee alkuperäiskansojen ja kansallisten vähemmistöjen koulutusoikeuksia. Verkhovna Rada aloittaa työnsä 12. lokakuuta.
-
EU saattaa avata kaksi uutta neuvottelukokonaisuutta Ukrainan ja Moldovan kanssa ensi viikolla
EU:n laajentumiskomissaari Marta Kos kertoi 5. lokakuuta Brysselissä, että seuraavat kaksi jäsenyysneuvottelujen kokonaisuutta – sisämarkkinat sekä kilpailukyky ja osallistava kasvu – voidaan avata Ukrainalle ja Moldovalle jo ensi viikolla Luxembourgissa pidettävässä hallitustenvälisessä konferenssissa. Ehtona on, että Ukrainan Verhovna Rada hyväksyy kansallisten vähemmistöjen oikeuksia koskevan koulutuslakiesityksen, jota Unkari on vaatinut.
-
EU torjui Ukrainan pyynnön aikaistaa vuoden 2027 tukien maksamista
EU hylkäsi Ukrainan pyynnön saada osa vuodelle 2027 suunnitellusta rahoitustuesta etukäteen. Bryssel vaatii Kiovaa toteuttamaan sovitut uudistukset, jotka voivat vapauttaa noin 34 miljardia euroa vielä tänä vuonna. Ukraine on arvioinut lisäpuolustustarpeensa 27 miljardiksi dollariksi ja hakenut apua EU:n loppuvuodesta 2025 sovitusta 90 miljardin euron lainasta.
-
EU ja Ukraina sopivat vuoden 2026 rahoituksesta – Ukraina oli aiemmin varoittanut 27 miljardin dollarin puolustusvajeesta
Euroopan komissio ja Ukraina julkaisivat 1. lokakuuta 2026 yhteisen lausuman, jossa todettiin, että vuoden 2026 budjetti- ja puolustustarpeisiin on löydetty rahoituskeinot ja sovittu toimitusaikataulusta. Seuraavana päivänä komission pääedustaja Paula Pinho sanoi, ettei Ukrainalla ole vuonna 2026 ulkoista rahoitusvajetta. Taustalla on Ukrainan elokuussa esiin nostama noin 27 miljardin dollarin puolustusbudjetin vaje ja pyyntö saada EU:n vuodelle 2027 tarkoitettuja lainaeriä käyttöön jo tänä vuonna.
-
Ukrainan puolustusbudjetin vaje tänä vuonna 27 miljardia dollaria – 20 miljardia neuvottelujen varassa
Ukrainan pääministeri Serhiy Koretsky on kertonut, että maan vuoden 2026 puolustustarpeiden vaje on 27 miljardia dollaria. Hallitus aikoo kattaa noin 7 miljardia säästöillä ja menojen uudelleenjaolla, mutta loput 20 miljardia on neuvottelujen varassa kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Sodan kokonaisrahoitustarpeeksi arvioidaan 155 miljardia dollaria, ja kumppanien tuen saaminen on sidottu Ukrainan omiin sitoumuksiin.
-
IMF: Ukrainan rahoitusvaje voi nousta 54 miljardiin dollariin vuoteen 2029 mennessä
Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n alustavien arvioiden mukaan Ukrainan rahoitusvaje voi nousta yhteensä noin 54 miljardiin dollariin vuoteen 2029 mennessä. Ukrainaa tukevat lahjoittajat kokoontuivat 29. syyskuuta Brysseliin nopeuttamaan neuvotteluja lisärahoituksesta. EU-maat ovat erimielisiä siitä, miten uusi rahoitus järjestetään – osa kannattaa noin 210 miljardin euron käyttöä jäädytetyistä Venäjän keskuspankin varoista, osa uutta yhteistä EU-velkaa.
-
Ukrainan pääministeri: budjetin ALV-korotus rahoittaa sodan riskien vakuuttamista yrityksille
Ukrainan pääministeri Serhiy Koretsky kertoi TSN.Tyzhden-ohjelmassa, että vuoden 2027 valtion talousarvioesitykseen sisältyvä yhden prosenttiyksikön ALV-korotus (20 prosentista 21 prosenttiin) on tarpeen sodan riskien vakuutusrahaston rahoittamiseksi. Hallitus aikoo sijoittaa rahastoon noin miljardi dollaria ja odottaa kansainvälisten kumppaneiden nelinkertaistavan panoksen noin viiteen miljardiin dollariin.
-
Ukrainan puolustusministeriö arvioi vuoden 2027 tarpeiksi 175 miljardia dollaria – budjetissa vain 100 miljardia
Ukrainan puolustusministeriö arvioi maan vuoden 2027 puolustusmenotarpeiksi 175 miljardia dollaria, mutta hallituksen luonnos valtion budjetiksi varaa turvallisuus- ja puolustussektorille vain noin 100 miljardia dollaria. Erotukseksi muodostuu noin 70 miljardin dollarin vaje, jonka kattamiseksi viranomaiset vetoavat kansainvälisiin kumppaneihin ja mekanismeihin kuten Ramstein-formaattiin ja PURL:ään. Hallitus on toimittanut Verkhovna Radalle jo kuudennen sotabudjettinsa.
-
Ukrainan puolustusbudjetissa 27 miljardin dollarin vaje – 20 miljardia haetaan ulkomailta
Ukrainan pääministerin Serhiy Koretskyn mukaan maan puolustusbudjetissa on 27 miljardin dollarin vaje, joka on osa helmikuussa Ramstein-kokouksessa esiteltyä 155 miljardin dollarin kokonaisrahoitustarvetta. Noin 7 miljardia katetaan kotimaisilla säästöillä ja noin 20 miljardia aiotaan hakea kansainvälisiltä kumppaneilta. Hallitus on luvannut saattaa loppuun 42 päätöstä, joista noin 29,5 miljardin dollarin kansainvälinen rahoitus on riippuvainen, 15. lokakuuta mennessä.
-
Entinen Ukrainan ylimmäinen syyttäjä Kravtšenko rekisteröityi Wieniin – taustalla korruptiotutkinta
Entinen Ukrainan ylimmäinen syyttäjä Ruslan Kravtšenko ja hänen vaimonsa Oleksandra ovat Ukrainska Pravdan mukaan rekisteröineet asuinpaikkansa Wieniin pian sen jälkeen, kun Kravtšenko jätti Ukrainalta ja erosi tehtävästään. Rekisteröity osoite on itse asiassa yhtiön toimistotila, ja taustalla on NABU:n ja SAP:n suuri "Karthago"-operaatio, joka paljasti epäiltyä call center -toiminnan suojelua.
-
Ukraina sai 841 miljoonaa dollaria Maailmanpankilta Kanadan takaamana – varat eläkkeisiin
Ukraina vastaanotti 841 miljoonan dollarin rahoituksen Maailmanpankilta Kanadan hallituksen myöntämin takauksin. Varat ohjataan valtion budjetin eläkemenojen korvaamiseen PEACE in Ukraine -hankkeessa. Ukrainan pääministeri Serhiy Koretsky kertoi rahoituksesta Telegram-viestipalvelussa ja kuvaili PEACE in Ukraine -hanketta Maailmanpankin historian suurimmaksi investointiprojektiksi.
-
Zelenskyi tapasi IMF:n Georgievan New Yorkissa – MVM lupasi apua Ukrainan vuoden 2027 rahoitukseen
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi tapasi IMF:n pääjohtajan Kristalina Georgievan New Yorkissa YK:n yleiskokouksen 81. istunnon korkean tason viikon yhteydessä. Zelenskyin mukaan IMF auttaa Ukrainaa löytämään osan sen vuoden 2027 rahoitusvakauden turvaamiseen tarvittavista varoista. Keskusteluissa käsiteltiin myös Verhovna Radan tarvitsemien lakien hyväksymistä sekä turvallisuustilannetta ja Venäjän muuttuneita ilmaiskutaktiikoita.
-
Entinen Ukrainan pääsyyttäjä Kravtšenko jäi ulkomaille virkamatkan päätyttyä – erotettiin syyttäjälaitoksesta
Ukrainan entinen pääsyyttäjä Ruslan Kravtšenko ei palannut 21. syyskuuta mennessä työhön pääsyyttäjänvirastoon, vaikka hänen viiden päivän ulkomaan virkamatkansa Pariisiin päättyi virallisesti 18. syyskuuta. Kravtšenko erotettiin pääsyyttäjän tehtävästä 15. syyskuuta ja 21. syyskuuta hän erosi myös syyttäjälaitoksesta. Pääsyyttäjänviraston tiedottaja kertoi, ettei hänellä ole tietoa Kravtšennon olinpaikasta.
-
Puolan puolustusministeri varoitti Sejmissä: Ukrainan ilmapuolustuksen tukeminen on Puolan oma etu
Puolan varapääministeri ja puolustusministeri Władysław Kosiniak-Kamysz sanoi 18. syyskuuta Sejm-keskustelussa, että Puolan turvallisuus riippuu suoraan Ukrainan kyvystä torjua venäläisiä drooneja. Samana päivänä pääministeri Donald Tusk oli Kiovessa Karpaattien integraatioaloitteen huippukokouksessa ja sanoi, että Venäjä voi lähikuukausina iskeä drooneilla tai ohjuksilla Ukrainaa tukeviin maihin ja esittää iskut vahinkoina. Puola valmistelee 50 miljoonan euron tukipakettia, joka sisältää Patriot-järjestelmän ohjuksia Ukrainalle.
-
Ukrainan parlamentti ei pidä täysistuntoja 26 päivään – kiista tauosta
Ukrainan Verhovna Rada ei kokoonnu täysistuntoihin 26 päivään 17. syyskuuta 13. lokakuuta. Kansanedustaja Jaroslav Zheleznyak kertoi tauosta, mutta parlamentin lehdistöpalvelu kiisti tiedon ja sanoi työn jatkuvan komiteoissa ja työryhmissä. 18. syyskuuta suunniteltu istunto peruttiin yllättäen, mikä herätti paikalle saapuneiden kansanedustajien raivon.
-
Trump allekirjoitti Graham-sanktiolain Venäjää ja Irania vastaan
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump allekirjoitti 18. syyskuuta 2026 Lindsey O. Graham Sanctioning Russia and Iran Act -lain (HR 5334). Laki antaa presidentille oikeuden asettaa jopa 100 prosentin tuontitullit maille, jotka ovat Venäjän raakaöljyn ja maakaasun viiden suurimman ostajan joukossa tai jotka auttavat Venäjää kiertämään energiapakotteita. Kiina, Intia ja Turkki on mainittu mahdollisina kohteina. Senaatti oli hyväksynyt lain 7. elokuuta äänin 86–11, edustajainhuone 16. syyskuuta (yksi lähde mainitsee 17. syyskuuta) äänin 262–159.